Mätaio 1/1-25

FAAITOITORAA

Monire 24/12/18  pö Fänau

         Taiòraa Mätaio 1/1-25 E taata parau tià rä ta na täne o Iotëfa, aore i hinaaro i te faaìte hua ia na, manaò aè ra rä e haapae huna noa ia na…

Teie tätou i roto i te tau o te tiaìraa, ta te pae rahi o te mau haapaòraa i papa teie tiaìraa i nià i te fänauraa no Ietu Metia te tamaiti a te taata nei, ia au ia i ta Ietu iho piiraa ia na Tamaiti a te taata. Te vähi rä ta tätou e tütonu te manaò, tei nià ia i te tiàraa o Iotëfa, tei riro ei täne na Maria. E i mua hoì i te huru tupuraa no to räua oraraa, i mua i te aro o te âti Iuta, e hapa ìno roa ia ta Maria i rave, të riro i te taorahia i te ôfaì e ia pohe roa. No te mea rä e ôpuaraa teie na te Atua i to te ao nei, aita atu ia ta Maria, te faariroraa ia na ei àpu, ei pü fenua e ei rima päutuutu  no te tautururaa i te Atua ia tupu ta na ôpuaraa faaora.

Te huru atoà ia e ìtehia ra no Iotëfa, riro noa ai e täne na Maria, oia hoì to na hinaaroraa e âpiti i to na oraraa i to Maria, ìte noa ai o ia e ture terä e vai ra i mua ia räua, tupu noa atoà ai te mataù i roto i to na àau, te riro atoà nei rä o ia ei rima tauturu i te Atua no ta Na ôpuaraa faaora, eiaha i te âti Iuta noa, i to te ao rä. Te mea ia ta teie parau e arataì ra ia tätou, e taata parau tià rä o ia, aore i hinaaro i te faaìte hua ia na, manaò aè ra rä e haapae huna noa ia na…

Mea varavara roa teie huru te ìtehia i roto i te ao o te taata, te maraaraa i te taata te haamoè ia na ei räveà e ìtehia ai te tahi, te ìteraa e te vai atoà ra te tahi i roto i te moèmoè, i roto i te ère, i roto i te toètoè, e te ìmiraa i te räveà ia ìtehia ô na aore ra ia mämä rii o na i roto i to na oraraa ia ìte atoà o na i te òaòa e te hau. Tei mätauhia e tei reira te taata i teie tau, mea au roa na te taata ia ìtehia o na  mua i te aro o te taata, eiaha o na ia moè rii iho, fätata e peàpeà roa te taata ia òre to na parau ia ìtehia. Ia tütonu anaè rä hoì tätou i nià i te huru ta Iotëfa e faaìte mai ra, aita o ia i tiaì ia fänauhia mai te ôpuaraa faaora a te Atua i te ao nei, aita atoà o ia i tiaì i ta Ietu mau haapiiraa a faariro ai ia na ei rima tauturu i te Atua. Na roto i to na òreraa e faaìte hua ia na i mua i te aro o te taata, na roto i to na manaòraa e haapae huna noa ia na, e tuhaa rahi roa ta Iotëfa e rave ra ei faahanahanaraa i te Atua, e ei faaìteraa mai ia tätou i te mea ta te Atua e tiaì mai ra ia tätou. Haamanaò na i ta Ietu mau haapiiraa, hinaaro òe ia riro òe no mua, haere i muri, aore ra hinaaro òe ei nià aè òe i te tahi, haere i raro, oia hoì haamoè ia òe ei räveà e ìtehia ai ta te Atua ôpuaraa. I ô nei e tano ai te reo o Erïtäpeta i nià atoà ia Iotëfa, e ao hoì to na to tei faaroo, e faatupuhia te mau mea a te Fatu i faaìte mai ia na ra (Ruta 1/45)…

I mua i te huru i maraa ia Iotëfa i te rave, te òreraa e faaìte hua ia na, te haapae huna noa ia na, aita ihoä paha o na e manaò ra te tävini ra o na i te Atua, inaha no te mataù i te taata o ia i na reira ai, te mea päpü rä e tuhaa rahi roa tei maraa ia na  te rave no ta te Atua ôpuaraa faaora, te faariroraa i to na àau ei vairaa no te parau a te Atua, te faariroraa i to na àpuàpu rima ei rima tauturu i te Atua, te faariroraa i to na tapono e amo i ta te Atua ôpuaraa faaora. Tano maitaì  te manaò Mätaio i nià ia Iotëfa, e taata parau tià, oia hoì na roto to na raveraa i teie huru hinaarohia e te Atua no te taata, ua riro te reira ei parau tià na na i te Atua ra.

O tätou ihoä paha terä e tiaì ra i te mahana haamanaòraa na tätou i te fänauraa mai no Ietu, o tätou ihoä paha terä e faanaho ra i to tätou oraraa no te reira tiaìraa ta tätou, o tätou ihoä paha terä e haaputu ra i te mäa rahi e te inu no taua taiò mahana ra tei riro, òre noa atu ä tätou e haapaò roa ra, ei paèpaèraa rä na tätou i te tiaìraa a te feiä hoo taoà, te mea päpü rä, o te Atua terä e tiaì mai ra ia tätou ia haere tätou e faatià i to Na hinaaro, ia au atoà ia i te reo o te âpotetoro i te mau hëpera, inaha e taù Atua, te haere nei au e faatià i to òe hinaaro (Hëpera 10/9)… Aita Iotëfa i tiaì i te fänauraa mai no Ietu no te faatià i te hinaaro o te Atua. Te riro noa ra ia te reira itoito to Iotëfa ei tautururaa ia tätou i te haere-atoà-raa e faatupu i te hinaaro o to tätou Atua, eiaha no te mea aita tätou e rave nei i ta tätou mau òhipa i roto i te päroita tei reira tätou i te òhiparaa, aita änei rä hoì te reira i riro noa i teie mahana, i roto i te àehuehu o te oraraa, ei peu noa aita rä e tumu faahou.

Te mea päpü, aita te Atua i papa i ta Na ôpuaraa faaora i nià i to tätou taupupü, i nià rä i te rahi o to Na here e to Na aroha ia tätou, te auraa, ê na o Ia i te raveraa i ta Na tuhaa ei tautururaa ia tätou, eiaha i roto i te auraa o ta te pae rahi o te taata e tuu ra ei auraa no tiaìraa ta tätou e tiaì nei, i roto rä i te fäito hopeà o te haèhaa e ìte ai tätou e, te rahi o ta te Atua ôpuaraa faaora, mai terä ia àiü ta tätou e tiaì ra i to na fänauraa i teie pö. Aiü noa ai rä, ê atoà na o na i te raveraa i ta na tuhaa ei haapaòraa na na i te hinaaro o te Atua.

No tätou nei, tätou e parau nei e tamarii atoà tätou na te Atua, to tätou Metua terä e tiaì mai ra i ta na mau tamarii ia haere tätou e faatià i to na hinaaro. Ia roaa ia tätou i te rave mai terä ta Iotëfa i rave, i te oreraa e faaìte hua ia tätou, e te haapae huna noa ia tätou, a ìte tätou e, te Atua terä e hanahana ra ia tätou, o te Atua atoà terä e mauruuru ra ia tätou ta na mau tamarii.

Tämuera a PERE òrometua