HOÊRAA

1.    E aha te tahi türamaraa ta te rari pape i nià i te mato e te ànavai e horoà mai ia tätou i nià i te parau o te hoêraa.

 Ìnaha, ta tätou uiraa te na ô ra, e aha te tahi türamaraa ta te rari pape e faaìte mai ra ia tätou i mua i te parau o te hoêraa. Na ô paì ia tätou i te parau e, te vai ra änei hoì te tahi tüàtiraa, ta teie rari pape e faaìte mai ra ia tätou i mua i teie parau no te hoêraa. Te vähi te reira te mato, eita e òre e ôhie te taata i te märamaramaraa i te auraa o teie parau, no te mea ia haere anaè tätou na uta, te vai ra ihoä terä mau mato, e ìte-noa-hia te rari pape i nià ia rätou, e rari pape noa. Eita e òre, te taata e haere  i uta, hou a tae ai i nià i terä vähi e parauhia ra e, e mato, peneiaè na roto atu i te ânavai. I mua rä i teie parau no te rari pape, aore ra te pape, aita hoê manaò to te taata i terä ânavai ta na i täahi mai. E ia hoì terä taata, e na roto atoà ò na i terä ânavai i te hoì. Àita atoà hoê manaò i te rari päpe i nià i te mato. Mai te reira rii atoà i roto i te oraraa o teie tämahine, ta tätou i haamata mai i te paraparau, o Ruta. Tei färerei i te tahi ùtuäfare i Moäpi, tei faaea i te tahi tämaïti na teie vahine o Naomi, e o ta tätou i ìte iho ra e, ua pohe mai te täne, ua pohe te taoète e ua pohe atoà te metua täne hoovai. E tano e faaea teie âàmu i ô nei. Mai te mau òhipa atoà e tupu nei i roto i te oraraa o te taata. Èita e maoro te faaroorooraahia atu, ua moè. I roto rä i te parau ta teie tämahine e parau ra, terä paì parau ta tätou, te vähi ta òe e haere ra, haere atoà vau, te vähi te reira òe e pärahi ai, e pärahi atoà vau, to òe nünaa, to ù atoà ia nünaa, to òe fenua, to ù atoà ia fenua e to òe Atua, to ù atoà ia Atua. I ô ia tätou e uiui ai, o Ruta paì, e aha te parau o teie vahine, e rari päpe noa ò na, eere i te tähi taheraa päpe, e rari päpe noa. Te auraa, àita to na e parau. Mai te mea ra ihoä ia e, àita. I mua i teie parau ta tätou e hiò nei, i roto i te rahiraa, eere o Naomi anaè te âti-Iuta tei haere i Moäpi, te vai ra paha te tahi mau taata tei manaò atoà, mai ia rätou, e haere i ô e ìmi ai i te ora. I mua rä i te parau ta tätou e hiò nei, to teie tämahine te parau i faahitihia mai. Ta tätou  uiraa, e aha te tüàtiraa, aore ra e aha te türamaraa ta teie parau no teie rari päpe e höroà mai no tätou i roto i te parau o te hoêraa, te hoêraa ihoä rä o teie nünaa Ìteraèra. Èita ihoä paha e ìtehia i te haamataraa. Te auraa, i muri iho roa tätou e ìte ai, mai terä paì hiòraa no te parau no te rari päpe i nià i te mato e te parau o te ânavai. Mai te peu rä e, e faaea rii tätou i te tähi taime, tütonu maitaì te mata, e hiò maitaì i terä rari pape i nià i te mato, peneiaè päha te na ô ra tätou : Terä rari päpe, e haere paha i ô e haaputu ai, e i reira e tahe mai i roto i te ânavai. Eere ihoä paha i te mea ôhie i te haamataraa, i muri iho ia tätou e ìte ai. I ô nei rä, te mea e faaìtehia mai ra, te parau ia o teie tämahine tei faaea i te tahi tämaïti âti-Iuta e tei ineine i te pee i to na metua vahine hoovai. Te auraa, e tau ê roa. I reira tätou e ìte ai i te tüàtiraa o teie parau, na roto ia i teie parau ta Mätaio, teie paparaa tupuna ta Mätaio e höroà nei. I reira tätou e ìte ai i te parau o teie tämahine o Ruta, tei fänau mai i ta na mau tamarii, haere roa mai ai i nià iho ia Tävita. E o Tävita hoì ra, e parau rahi to na i roto i teie nünaa, no te mea na na i faatupu i te parau o te hoêraa o teie nünaa. Mai ia Tavita, haere roa mai ai i nià ia Ietu, te ìte noa ra tätou e, i muri roa iho tätou i te ìteraa atu e, te vai ra te tüàtiraa o teie parau. Te tupuraa o teie parau, na Mätaio ia e haapäpü mai ra ia tätou, na roto ia i terä paparaa tupuna. Na ô ia tätou i te parau e, teie tämahine tiàraa òre, eere i te tahi tämahine huì-arii, e tämahine tei faaea i te tähi tämaïti âti-Iuta, i roto rä i te ôpuaraa a te Atua, i reira atoà ia tätou e ìte ai e, mäoti atoà teie tämahine, terä rari päpe tei riro mai ei täheraa päpe, tei faarahi, e te reira täheraa, riro mai nei èi ânavai, ânavai mai ai te ânavai. E täno ai tätou e haapäpü e, e tuhaa atoà ta Ruta i roto i te parau no te faatupuraa i te hoêraa o teie nünaa Ìteraèra. Terä mai te tähi manaò tauturu i te pupu.

Turo : Tämata na tätou i te rave nä muri, terä te piti o te uiraa, haere mai ai i nià i terä mea matamua. Fätata rii paì e, te hinaaro ra òe e ani mai e, aita e auraa e täamu ra, eere räua i te fëtii. Ia hiò tätou i te parau, aita hoê mea e tauturu ra ia tätou, i te manaòraa e, e auraa fëtii to räua. Te auraa, ua haere mai teie ùtuafare, teie ùtuafare âti-Iuta, no te fifi i färereihia i te fenua, ua haere i te tahi vähi, o Moäpi. Mai teie rii ihoä ta tätou e ìte nei io tätou, te vai ra te mau taata, no te mau motu, te haere mai nei i Tahiti, to ô nei hoì te haere roa atu ra i Nouméa, ua haere roa te tahi pae i Faräni. Te mea rä e tano e parau, terä paì taata no te mau motu, tuhaa maha änei, tuhaa pae änei, ua haere mai i Tahiti, faaotiraa terä ta na i rave i mua i te fifi o te oraraa. Na na terä faaotiraa. Te maitaì o te faaotiraa, aore ra te fifi ta te reira faaotiraa e faatupu mai i roto i to na oraraa, na na noa ihoä te reira e amo. Aita paì hoê aè taime, e tano terä taata e parau e, te haere ra vau i Tahiti, e tonoraa teie na te Atua ia ù ia haere. Aita. Aita i ìte aè hoê taime, aita o na i faaroo aè i te reo o te Atua i te parauraa mai e, a tià i nià, a rave i to òe ôtaa, haere i Tahiti. Aita, i mua i te fifi o te oraraa, te manaò, tämata, peneiaè i ô e matara ra. E te tahi, ua manuia, ua faaea roa. Te tahi, aita i manuia, ua faaea atoà. E te tahi mea huru märamarama rii aè, aita i manuia, e hoì. Mai te reira rii atoà teie ùtuäfare to Naomi, ua haere mai. Âhiri paha aita terä fifi i tupu i nià i terä ùtuäfare, âhiri paì aita te pohe e täìri i te mau täne atoà o terä ùtuäfare, eita e òre e, ua faatumu roa o na i Moäpi. No terä rahiraa fifi, eere hoê, a tahi, a piti, a toru. Toru taata, toru täne i pohe, terä ia te öraa mai te manaò e, e hoì, e hoì i te fenua. I ô nei, aita to na hoê ä türuìraa, aita e ìmiraa, aita e täne no te paèpaè mai ia na i roto i te oraraa. Hoê noa manaò, e hoì i te fenua. Te faaotiraa ia ta teie vahine i rave. Te auraa, tei mua tätou i te tahi tupuraa òhipa, e tano ia parauhia e, ua mätau atoà tätou i terä huru. Te ìte atoà nei tätou i te mau taata e haere nei, matara atu te tahi pae, aita te tahi pae i matara matara,  te hoì mai ra te tahi. Terä parau no te hoìraa, te reira te parau fifi. Terä paì mäororaa o Naomi, i ô i Maopi, no te mea te ìte atoà nei tätou i te reira, ia faaoti anaè te taata, mea fifi roa te oraraa i ô nei, e hoì anaè i te fenua. Ia hoì anaè atu i te fenua, färii mai ihoä ia te fëtii, i te mau mahana rii mätamua, maitaì roa, e ua pau anaè te hepetoma, haamata te fëtii i te faaìte mau i to na hohoà mau. E i muri iho, eita e mäoro roa, tätarahapa teie i hoì mai, i te nä-ô-raa e, manaòhia atu nei te fëtii te mea maitaì, te mau taata ìno roa atu ia. Èrä, ua hoì faahou. Mai te reiraa rii. Te auraa, e parau teie, aita to na e faufaa taaê, te ìte noa nei tätou i te tupuraa, mai teie taata e reva i te tahi vähi, e ami te peu e aita i matara, e hoì ia. Teie atoà i ô nei. Terä rä tamahine ta rätou i färerei i ô, e fëtii änei. Aita rä i ìte. Mea haere noa rätou i teie fenua, e tämata i terä fenua. E no te tätara i te fifi o te oraraa, ûàna roa atu te fifi, e hoì ia. No reira, eita e rahi roa te manaò e roaa i te hämani, tämata noa tätou i te âpee i teie ùtuäfare i roto i to na tere, haere i te tahi fenua e te faaotiraa ta na i rave e hoì faahou, e hoì faahou i muri.

Rururaa òr Haruharuhia e Teraì òr Faatura.