Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
7 février 2013 4 07 /02 /février /2013 15:55

MAHANA PITI 17 NO TIURAI 2012

 

PAE POÌPOÌ

 

HAAMORIRAA

(Rautïhia mai e te Päroita Maharepa)

 

08.00 : Ua tuöhia te taata.

 

Rautï (Nohoàni) : Te mau manu moà o te fenua ätea. Te mau manu moà o te moana fätata, e tae noa atu i te mau manu moà o te fenua nei. Tätou päatoà i tau mai i nià i te ôpü moà. No te moà i täpae mai ai. Manava hua. Teie mai nei mätou te mau fänauà rii moo, tauaro atu ia òutou i te roaraa o teie mahana. Te auraa, mai te peu noa atu te vai ra te tahi mea aita òutou e taa ra, a ani noa mai i te mau fänauà moo, te reàreà noa ra. Mai te peu noa atu eita e matara te parau,  e ani noa atu i te moo metua, eere o maehaa, e fänauà moo atoà o ia. A ani noa atu i to mätou fenua, to mätou ia tiàturiraa. No reira, a färii mai ä i to mätou manava hua rahi ia òutou. Te Aroha e te Parau mau ua färerei räua. Te Hau e te Parau tià ua hohoì räua. Ia Aroha te Aroha, ia fenua te fenua, ia taata te taata, hanahana te Atua. Maharepa ë Hanahana te Atua.

 

Rautï (Vahinepüroùroa) : A Faaroo mai na rä i te taiòraa no teie mahana, të päpaìhia i nä repa e 4, oia te fenua Maharepa. E haamata mai tïàia e moti atu io fare. Te nä ô ra to na parau :

 

E Mouà të nià o Päfare.

E Tahua të raro o Ôtuàiài

E Ava të tai o Ìrihonu

E Vai të tai o Vaipahï.

E Taì mano te faa ra, e ua ineine te färerei.

E 4 tua âivi e faataa ra i to na parau, i parauhia ai o Maha-repa.

 

Terä mai a tätou taiòraa no teie mahana. I teie nei, e na roto tätou i te himene i te faaroo faahouraa i te Taiòraa. Maharepa faataì mai.

 

Himene.

 

Te Rautï (Tiaremäòhi) : Ta tätou taiòraa no teie mahana, e parau ia te täôtià ra i to mätou fenua. Mai nià e raro roa e tae roa atu i roto i te tai. Mai te tahi ôtià e moti atu i te tahi ôtià. Ia haapotohia, e parau teie no nä repa e 4. Oia nä tua âivi e 4 e faataa ra i to mätou fenua. Peneiaè paha òutou i te parau mai e, e parau noa no Maharepa. Eere ia i te parau no mätou oia hoì, eere ia no òutou. I teie nei rä, o Maharepa, e tano e faaau i te tahi hiò hipa no nä poro e hä o Mäòhi Nui nei. Te auraa, e parau teie no te fenua mäòhi e te nünaa mäòhi. Oia hoì, e parau atoà teie no òe e to te rururaa nei. Të hau roa atu rä i te reira i te mea ia e, te haamanaò mai ra teie parau no nä repa e 4, i te tahi parau tahito roa to te mäòhi e ta te mäòhi. Oia te parau no nä taata toomaha i roto ia Taaroa : O hiòhiò, o Manaò Tütonu eo Mëharo. Oia nä ìte toomaha i te rahuraahia te fenua e Taaroa. E tano roa ia tätou e parau e, të ìte i te fenua, ua ìte ia i te Atua. Te auraa, no tätou i ô nei, mätou te ìte i te Atua i te vähi te reira te Atua i te haapärahiraa ia mätou, oia i Maharepa. Outou atoà rä, òutou atoà te ìte o te Atua i te vähi i reira to te Atua haapärahiraa ia òutou. Oia te fenua o ta òutou i faaruè atu no te tähiti mai i ô nei. Te auraa, mätou te ìte, òutou atoà rä te ìte. Aita ia e taata e tano e parau e : aita o na i ìte. Të nià o ia i te fenua i te pärahiraa. E mai te peu hoì te vai ra, e haavare ìte òre paha ia parauhia. No reira to te rururaa, ua ìte mätou. Ua ìte atoà rä òutou no te mea, tätou te ìte i te Atua i nià i te fenua ta tätou e pärahi ra. Maharepa e to ù Fenua, to ù Ora.

 

Himene (To ù Fenua, te Fenua mäòhi)

 

Rautï (Tiaremäòhi) : To te rururaa, ua ìte, te na reira ra ta tätou parau. A Faaitoito mäite i te Faaìte. Mauruuru.

 

Pure (Maehaa) : Haamaitaì mätou ia òe e te Atua Metua, o òe i ìte ia mätou i teie mahana, eere no teie nei. Haamaitaì atoà mätou ia òe e to mätou fenua iti e, o òe atoà i ìte mai ia mätou i teie mahana. No te Hau, no to òe hau ta òe e hohora aè i mua i to mätou aro. Te ìte ra mätou i teie nei e, aita atu e Tumu o to mätou Ora maoti rä, o Òe. Mätou i teie mahana e tahataha atu te mahana. Na reira.

 

Uiraa 1 : Ua ìte òe i te mea maitaì : te tahi teie haamanaòraa. Tei hea te haamataraa o teie ìte ; faaau i te fifi o te tamarii i te haapiiraa, e te Teuteronomi 30, 11-14 (Rautïhia mai e Möte òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 3 Mämä (Vauvauhia e Tiare v.)  : Tei hea te haamataraa o te ìte. Tei roto roa i te ôpuaraa faaora a te Atua. Tei roto i te taata tätaì tahi. Tei roto i te parau. Te fifi o te tamarii i te haapiiraa a te (Teuteronomi 30,11-14. 1) Te parau matamua a te metua. E aha ia. Te taime ia e ìte ai nä metua e, ua tö te metua vahine. Te reira ta räua parau matamua. E i teie mahana, te parau matamua e faaroohia i roto i te mau metua, terä ia manaò e, aita ä i ineine, tiaì rii ä. I reiraraa ra te haamataraa te parau no te fifi o te tamarii. No te mea, Aita terä nä metua i ineine no te färii i terä tamarii. 2)-Te haapiiraa a te metua. Terä ia taime ia paari mai te tamarii. Aore ra, te taime e haamata ai te tamarii i te haere. Ta na parau matamua, tei reiraraa ra te taime te haapiiraa a te metua e haere ai. Te parau no to na reo, te parau no te mäa, te parau no to na fenua, e parau roa te reira mau mea. Te reira te haapiiraa a te metua.

 

Pähonoraa a te pupu 2 Päpä (Vauvauhia e Tüteanäiva òrometua) : Haamanaòraa : « Ua ìte òe i te mea maitaì ». Te Haamataraa o teie ìte, haamanaò atu ra mätou terä parau ta te Atua i te taata, fänau rahi, faaî. E te reira parau, e haamaitaìraa ia na te Atua i te taata, te täne e te vahine. I roto i terä faaauraa parau te Atua e te Taata, te vai ra terä ôpuaraa ta räua, eere rä te tahi ôpuaraa patepate noa. E ôpuaraa tumu rä, terä ia manaò e, ei tamarii. Raverave atu ra räua e, e hope roa atu, e tö roa atu ra. Mai terä ihoä i faaìtehia mai ra. I roto i te ôpü, te vai atoà ra te tuhaa ta te pü fenua. Eita e òre e, ua rave atoà te pü fenua i ta na òhipa. Te ìmiraa ia te mau räveà atoà ia tae terä ora i roto i terä âiü.

 

I roto i terä parau, ua tauturu atoà te metua vahine, te metua täne i terä âiü i roto i te ôpü, nä roto änei i te paraparau, nä roto i te himene, nä roto änei te tämau. Te faaìte noa mai ra te reira parau ia tätou e, te vai noa ra te metua i ta na tuhaa haapiiraa i terä âiü i roto i te ôpü. Haamanaò atoà mai nei te pupu i te parau no Ieremia. Aore ä òe i töhia, e te mea, ua ìte aè na vau ia òe. E te reira parau, no te paèpaèraa ia terä parau i roto i te ôpü.

 

Te manaò hopeà, terä ia parau e, i räpae i te ôpü. E tuhaa atoà te reira nä te metua i te arataì-maitaì-raa i terä âiü e tae roa atu i te mahana e parau ai o ia i to na metua e, E, e  ta ù metua, ua ìte au i te maitaì. Te arataì i roto i to na oraraa, te ìmiraa ia i te mau räveà atoà, e eiaha terä tamarii ia topa i roto i te fifi, e faarahi i te haapiiraa. E faaitoito i te faatupu.

 

Te vai atoà ra terä parau no te fifi o te mau tamarii i te haapiiraa, mai tei parauhia mai e te tahi pupu. Te vai ra ia te tahi tuhaa tei òre i rautï-maitaì-hia e te mau metua. Te vai atoà ra te tahi fifi, terä mau haapiiraa ta te mau tamarii e faaroo i te mau mahana atoà, mai te monirë e tae roa atu i te mahana pae. I roto ia i te tahi faanahoraa taa ê. Mea püai aè te haapiiraa no räpae tei ravehia i nià i ta tätou mau tamarii. Âreà rä e ta tätou iho parau, mea iti roa ia. E, te hinaaro ra te pupu e, ia haapüai te mau metua i te mau haapiiraa e fänaòhia i roto i te oraraa, i te ùtuafare noa atu ai, i te mau vähi atoà no te paèpaèraa i terä parau.

 

Ua täpiri atoà mai te pupu, terä manaò no te tuhaa a te Ètärëtia porotetani mäòhi. E tuhaa atoà te reira te ìmiraa i te mau räveà atoà ia na-nià-hia te haapiiraa i te parau a te Atua i roto i to tätou mau taata mä te paèpaè-maitaì-hia e te Atua. Te nä ô noa ra te Teuteronomi e, eiaha i nià, tei pihaì iho noa ia òe. Täne e te vahine, fenua, haapiiraa, e hoì faahou i te Atua ra.

 

Rautï : Turo : To te rururaa, ia ora na. Mauruuru i te tià o terä nä pupu o tei haere mai e vauvau i  te manaò o te pupu. Ia hiò-anaè-hia, ua haapüai te manaò o terä nä pupu i nià i te òhipa e tupu ra i roto i te täne e te vahine. I roto i te ôpü o te metua vahine, e, haere atu ai te manaò i nià i te tahi mau mea e hinaarohia ra, ia ravehia. Te auraa ra, i roto i ta òutou hiòraa, aita te tahi mau tuhaa i haapüaihia i te rave. Ia parau anaè paì e, mea püai aè tätou i roto i terä haapiiraa ta te tamarii e haere nei, i te rave i ta tätou tuhaa i te fare. Mai te reira rii. Ua ìte òe i te mea maitaì, te uiraa ia ia tätou,  te tämataraa ia i te hiò i te haamataraa o teie parau, teie paì ìte e parauhia nei. E, no te tautururaa i te manaò, terä ia parau no te haapiiraa, te fifi o te tamarii i te haapiiraa. Täpiri mai ai i terä taiòraa Teutoronomi.

 

E au tätou i te tamarii hou o ia a haere ai i te haapiiraa, e tamarii àruàru. Te reira tamarii, aita o na i ìte i te faanahoraa o to na tino. Ia poìa o na, na te metua vahine e tuu i te tïtï i roto i te vaha, tämäa ai o na. Paari mai teie tamarii, e haamata o na i te àmu mai i te mäa, ua hinaaro o na e tuu i te mäa i roto i te vaha, aita rä o na i ìte tei hea to na vaha. Ia òre te metua vahine ia tauturu i te tamarii i te arataìraa i to na rima, i te haamatauraa. Ia taa ia na tei hea to na vaha, e taupupu noa teie tamarii. Ia päpü rä te reira vähi, ua haamata i te noaa i teie tamarii i te tahi tuhaa no to na tiàmäraa. Te vai atu ra te mea ta na i haapii, te mea faufaa roa atu ä no te hoê tamarii, te ìte maitaìraa ia i to na tino e te faanahoraa o to na tino. Ia haere te tamarii i te haapiiraa, e parau pinepine terä i te faaroohia e tätou, ta tätou ihoä rä mau tamarii ta te Mäòhi : Maùa, aita i ìte i te taiò, na te òrometua terä e parau ra. Te taata mau na na terä täpura òhipa, o na iho terä e parau ra e, e maùä terä tamarii. Ua moè ia na i te faaìte e, te maùä o te tamarii, o to na ia maùä. No te aha. E aha te fifi o te tamarii. Te fifi rahi o te tamarii, mai terä ihoä ta tätou i ìte mai no terä tamarii àruàru. Te òreraa o na e päpü maitaì i te faanahoraa o to na tino,  te vähi ta na e tià ra, te fenua e faaàti ra ia na, te òhuraa o te tau e faanaho ra i to na parau. Ia òre o na ia matara i mua i terä parau, e täfifi o na i roto i te tïtauraa i te ìte. E aha te tatararaa e horoàhia nei i terä mau tamarii e aita rätou i ìte i te taiò, no terä mea aita rätou i taa i te faanahoraa i to rätou parau. Mea rahi roa te mau tamarii e taupupu nei i roto i te parau no te taiò, no te mea aita rätou i ìte tei hea to rätou àtau, e tei hea to rätou àui, tei hea o mua, e tei hea o muri.

 

Täfifi rätou, e inaha te taiòraa, e faanahoraa to na ia au i te faanahoraa o te mau nünaa e rave rau. Ta tätou i matau ia taiò anaè, mea nä te àui i te haere i te àtau. Te auraa, ia taa i te tamarii i te haamataraa i te reira parau, nä te àui e haere i te àtau, hoì faahou i te àui e haere ai i te àtau, na nià i te haere mai ai i raro. Ta te tahi atu mau nünaa, eere, mea nä te àtau i te haere i te àui. Te tahi atu nünaa mea na nià i te haere atu i raro. Teie nei, te tamarii tei òre i päpü i te faanahoraa e ravehia ra i roto i to na nünaa, e täfifi o na. Te huru atoà ia o terä tamarii e täfifi ra i te haapiiraa, terä e parau-noa-hia ra e, aita o na i ìte i te taiò. Eere no terä mea mea maùä, aita rä o na i tauturu-maitaì-hia, ia taa maitaì ia na te faanahoraa o to na parau. I nià ia na na mua roa. Mai terä, ia faaue-anaè-hia i te tahi tamarii e tii i te tahi mea e vai ra i te tahi vähi, e, aita o na i taa e, e aha terä vähi e parauhia ra. Tei muri mai i te ôpani, aita o na i ìte. Nä hea o na i te faanaho i teie mea e parauhia mai ra tei muri mai i te ôpani. E hiòraa noa terä, te faahopeàraa o te reira parau, o te faanahoraa ia i te haapiiraa. Oia hoì, te huru horoàraa ia i te haapiiraa i te tamarii i te parau o te ìte. Teie mea ta tätou e faahiti nei no te tamarii e taupupu ra i te haapiiraa. Oia hoì i te ìte maitaìraa o na i to na fenua. Ua faarooroo rii mai na tätou teie i te ômuaraa i nanahi nei, ua faarooroo rii mai tätou i te faahiti-raa-hia i te paripari fenua. E mouà to nià, òutu tei tai, tahua to ô, e pape. Te mau täpaò atoà, no te aha i horoàhia ai. Ia î te maitaì te taata o te fenua. A hiò, terä to òe  ôtià. Mai ô i ô, mai ô i ô o to òe ia parau. Tei ô i te päpaì-raa-hia i to òe parau. Ia hinaaro òe ia ìte o vai òe, ia ìte òe te horoà-raa-hia i to òe ôtià, na ô òe i te taiòraa i to òe parau, ia ìte òe i te âfaro. Ua ìte aè na to tätou mau tupuna e teie parau. E i ô nei i roto i teie nei parau ta tätou e hiò nei i ô nei. Aita i ätea roa, aita i ätea roa atu i teie mau manaò i terä fifi to mau tamarii i te haapiiraa, e aita i ìte faahou i to na parau, te huru o te mau tamarii i teie mahana te haapii-noa-hia ra ihoä. Aita rä o na i ìte o vai o na. I muri aè i terä rahiraa haapiiraa, aita ä o na i ìte e o vai o na. E te uiui noa nei te tahi pae, o vai rätou, e faräni, e mäòhi. E aha. Ua rahi roa te tamarii i teie nei mahana e aita to na e reo, e tihopu reo, « E ». Hoê rä reo, « Aita ». e mai peu e aita e reo to terä tamarii, e fifi o na i roto i te parau o te ìte. Terä ia ta tätou e faaroo noa nei i te parau e, mea maùä, mea maùä, aita e raveà te mäòhi e manuiaraa ai no terä mea, aita o na i tauturuhia i te faanaho maitaìraa i to na parau.  Ia ìte o na o vai o na i te vähi o ta na e ora ra, e te fenua e faaàti ra ia na. Ia matara o na i mua i terä parau, e matara atoà te parau o to na ìte no te mea,  no te mäòhi teie puta, te reira te päpaì-raa-hia to na parau. Aita ra tätou i ìte faahou i te taiò, terä to tätou fifi.

 

E rave mai tätou i terä Teutoronomi. E aha ta te Teutoronomi e parau ra. Aita i ätea roa te ìte, o òe iho na mua roa ia ìte òe o vai òe. Ia ìte òe, te vauvau ta òe e taahi ra. Ia ìte atoà òe terä mea i roto i to òe ôpü. I reira te parau e matara mai ai na roto i te vaha. E parau ta òe i te reira taime. Mai te peu e aita òe i ìte o vai òe,  aita òe i taa e aha te auraa o teie vauvau ta òe e taahi ra. E aha te mea e vai ra i roto i te ôpü, e aha te mea e matara mai na roto i to òe vaha. Te ìte, teie ia. Teie te ìte, ua haapärahihia  te taata i roto i te ìte mai te tamariiraa. E tauturu ia na i te ìteraa, e arataì ia na, e âpee ia na, e parau ia na. Terä te here o te Atua ia òe. Terä e tuuhia ra i roto i to òe vaha, te here terä o te Atua ia òe. Ua î teie fenua i te tapaò no te here e te aroha o te Atua i te taata. E te ui nei tätou ua ìte òe, e te maere atoà nei tätou. E parau mai te tahi pae, ua ìte i te aha, na vai e parau mai. Aita paì e taa ra e aha ta òe e parau ra. Ia òre òe ia färii ia òe, e haapöirihia to òe mata, täturihia to òe tarià. Aita òe i ìte. Eiaha no terä mea aita te ìte e ìte mai ra. Ua ineine ê na òe i te päpaì i te ìte. Ia vaiho ra òe i te ìte i te tomo mai i roto ia òe, e ìte òe no te mea nä te Atua te ôpuaraa. No reira te Atua i te parau e ua ìte òe. Ua hiò mai tätou i nanahi ra, tei roto ê na te parau i te hämaniraa i te taata. To te Atua faanahoraa i teie parau, tei roto atoà i te vähi tei reira te Atua i te haapärahiraa i te taata, to te Atua haapärahiraa i te reira parau. Ia färii òe i te reira, ua ìte òe. Eere te fenua anaè ta òe i ìte, eere o òe anaè ta òe i ìte, e ìte atoà rä òe i roto i te fenua, te Atua, te Atua na na i faanaho mai. No reira, mea faufaa i roto i te taata i te ìte maitaìraa to na fenua. Te ìteraa, eiaha i te ìte mata noa, te ìte e te hinaaroraa i te täpeà, täpeà päpü i te fenua, ia haere âpipiti tätou e te Atua, eiaha e faaruè. To tätou nünaa i teie nei mahana, maoro noa i te faahitiraa hia i te parau o to na tiàmäraa, riàrià iti rahi to na. Aita hoê tiàturiraa i te Atua no te mea, i roto i to na tiàturiraa, eere nä te Atua e faaora ia na, nä faräni e faaora ia na. Te Atua no te Täpati noa. Eere te Atua no te täpati noa. Te Atua teie e haamanaò nei, ua ìte òe i te mea maitaì no òe, ua ìte òe i terä maitaì, ua ìte tätou. No reira, ia hiò tätou i te fifi e orahia e ta tätou mau tamarii i te haapiiraa, e nä ô tätou e, tätou atoà e te mau metua terä e fifi ra. No te mea, terä taa òre o terä mau tamarii, to tätou atoà ia taa òre i te faanahoraa i te parau o te ìte, e no te mea aita te ìte i haamata na nià ia tätou. Mea na nià i te mau taata no räpae. Na vai. Rave na tätou i te tahi ôfaì, taora i roto i te pape. E aha te òhipa i tupu. E ìte òutou i terä menemeneraa, na te vähi e topa ai i te ôfaì, na reira o na i te haere e, haere atu i te âanoraa. Aita ia e òhipa e ìtehia aè nei. Taora i te ôfaì i roto i te pape, haamata te menemeneraa na räpae e haere mai ai i röpü.

 

Te òhipa e ravehia nei, na mua to räpae, e ia rahi roa te täninitö, e haere mai i röpü no te pohe noa. Aita, tätou te haamataraa. Mea na reira te faanaho-raa-hia, i reira tätou e haere ai i te âanoraa, i reira e haere ai i räpae. Mea nä ô ta te Atua horoàraa i te ìte. No reira, terä fänauraa terä tamarii te òhipa matamua, ia ìte o na, o vai o ia. Ia päpü terä parau, e haere to na ìte i te âano, e haere atoà i te teiteiraa no te mea, aita o na e ìte noa i te fenua, e ìte atoà rä o na i te Atua. Terä âanoraa e terä teiteiraa, te huru ia o te here e te aroha o te Atua i te taata. Ta te parau a te tamarii e haamanaò mai ra ia tätou, e ta te fifi o te haapiiraa e faaara mai nei ia tätou e, terä fifi ta tätou e ora ra, te mea atoà ta tätou e ora nei i teie mahana. Mauruuru.

 

 

 

 

Uiraa 2 : I mua i te maitaì ta te Atua i faaìte mai, e aha te tauturu e noaa i te taata no roto i teie parau ta Ietu e : O vau e te Metua, hoê ä ia (Ioane 10, 30) (Rautïhia mai e Möte òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 1 Päpä (Vauvauhia e Taumata òrometua) : Te tauturu matamua e roaa i te taata, tei mua ia i terä parau no te hoêraa i te Metua ra. Te hoêraa o te Metua, ua hoê atoà te Tamaiti. E hau roa atu, te fenua, oia te mea fätata roa i te taata. E te mea e ìtehia i roto i terä hoêraa to rätou, aita e âmahamaha to roto. Aita e âmahanaha to roto ia rätou päatoà. Hoê ta rätou faaìteraa. E ua tae roa atoà te manaò i te parauraa e : « Hoê ä ». Terä hoêraa, ua vai ê na. Eere no teie nei.  E te vai ra terä manaònaòraa, ia rave-tämau-hia, aita e faaearaa, aita e tauiraa. E tae roa atoà te parauraa e, aita e taìraa.

 

Te tahi atu manaò tautururaa, te tauturu matamua e roaa i te taata, te ìteraa e te färiiraa te taata i te Here e te Aroha o te Atua, terä maitaì. Ia färii ihoä paì te taata ia ìte. Te tahi atu manaò tauturu, te riroraa te fenua ei taura pito tei täamu ia tätou e te fenua, mai te parau no te pü fenua. Te manaò hopeà, te manaò ia no te àifäitoraa e vai ra i roto i te Atua, ta na tamaiti o Ietu e te fenua. Te parau ia no terä maitaì e vai ra i roto ia rätou päatoà. Hoê ä fäito. Te auraa, te toe ra te reira ia tätou te taata. Terä ia te tauturu matamua, te ìteraa te taata e, mea naho ta te Atua, mea maitaì ta te Atua. Mea maitaì atoà te fenua. Te toe ra ta tätou te taata nei.

 

Pähonoraa a te pupu 4 Päpä (Vauvauhia e Âmona v., pipi òrometua) :Te Metua e te Tamaiti, hoê ä. « Haere täua », e haere âpitipiti. E ìtehia te maitaì i roto te tahi e i te tahi. E anoenoeraa rahi i roto ia räua. Te ôpu fëtii, « hoê ä mäua ». I roto atoà i terä parau no te ôpü fëtii, te vai ra te taeaè e te tuahine, o na e o ia, hoê ä räua. O vau e teie, hoê ä mäua. Terä ia te Taura täamu, e faaturahia hou te täàtiraa. E Maitaì te reira no te Atua. I Teie tau, tei te ùtu noa nei. « O vau e te Atua », hoê ä o mäua hohoà, e hoê ä o mäua huru. E ôtià ra i reira, to ù ihoä rä to te taata. To ù mäòhiraa, e ôpuaraa maitaì nä te Metua e te Tamaiti. Ia ìtehia i roto i te oraraa. E, ei fäìraa faaroo atoà.

 

Te tahi parau no te Täatiraa :Eere e piti, hoê rä. Hoê ä mäua, tei roto te tahi i te tahi. E maitaì ia.

·        Te Faaìteraa a te Metua : te Metua - te Taata - te Faaàpu - te Faarahi i te fänau.

·        Te Faaìteraa a te Tamaiti : te Metua - te Taata - te Täpaò - te Fänauraa âpï.

·        Te Faaìteraa a te Fenua : E aroha te Atua. Hoê ä ia ta te Metua e te Tamaiti.

·        Tei ìte i te fenua, ua ìte ia i te Atua.

·        Tei hoo i te fenua, ua hoo ia i te Atua.

 

Te faaotiraa a te ÂR : Eiaha e hoo i te fenua. Ia tuatäpapa hohonu-faahou-hia teie parau, no te mea te ûàna faahou nei teie parau.

 

Pähonoraa a te pupu 1 Mämä (Vauvauhia e Heiterauri v.) : I mua i te maitaì ta te Atua i faaìte mai, e aha te tauturu e noaa i te taata, no roto i teie parau ta Ietu e : O vau e te Metua, hoê ä ia. Te nä ô ra te manaò o te pupu e, O vau e te Metua, hoê ä ia. I ô, e piti huru taata teie e vai nei, O Vau, e te vai ra te Metua. Hoê rä a räua täpura òhipa. Te tauturu e noaa mai i roto i te haapaòraa i te maitaì, oia hoì ia haere noa ia, òe e to Atua, ia färii i to òe parau. Terä ia huru maitaì e vai ra i mua i to tätou mata. E roaa ai te ìte, te paari e te püai.

 

Te Atua, te fenua, to tätou ia ora. Ia riro ei fäìraa faaroo na tätou i roto i to tätou oraraa. Ei fäìraa faaroo tämau na tätou. Ua tae atoà i roto i ta mätou täuàparauraa, i roto i te pupu, e täpiri noa atu i ô. Ua tae roa atoà te pupu i te nä-ô-raa e, Te Atua, to tätou ia ora. Te Fenua, to tätou atoà ora, Hoê ä. I roto i ta tätou mau faaìteraa atoà, e tauturu rahi ta te fenua ia tätou i roto i te mau òhipa ta tätou e haa ra. E nä ô paì mätou e, i roto i ta tätou täviniraa, te mea e fänaò-hia ra i teie mahana e tätou, terä ìte, terä paari, terä poe, no roto mai ô te noaaraa mai. Oia, e parau mau. No roto mai i to tätou mau metua e tae mai ai i roto ia tätou. Te mea i noaa mai ia rätou, no roto mai ia i te faufaa o te fenua, ta rätou i ìte e tei hinaaro ia fänaò atoà tätou, e ia nä reira atoà hoì tätou no terä uì e tià mai ra. Tätou, te feiä tumu no te tahi fenua, pinepine roa, te òre tätou e ìte e, te faufaa o te maitaì aore ra te uru maitaì e vai ra i reira. Pinepine roa e, ia haere vau i räpae, i reira e haamanaò ai, te mea i vaiihohia i te fenua âià. Te tahi ia mea paruparu, mea maitaì hoì e, te tahi noa taime.

 

Ia tae mai ra i te rahiraa taime paruparu noa, e hoì i te fenua, e hoì e tii i te püai e vai ra i te fenua, no te tauturu ia òe i te faaìteraa, tei ô to òe ora e aita atu. E ia nä reira atoà hoì òe no te tamarii e haere mai ra, riro atu ai te reira ei teòteòraa na òe i mua i to òe metua e ia faaea atoà tätou te uiui i teie mahana, no hea mai tätou, e te haere nei tätou i hea. E tano paha teie nei uiuiraa, na te tahi nünaa ê, eere rä te faahaparaa i te reira mau nünaa, ua ìte rä òe e, o vai teie nünaa mäòhi. Ua ìte òe i to òe parau, e tae roa terä tuhaa iti i roto ia òe e a haere rä e horoà i roto i te taata.

 

I roto i ta tätou haamoriraa i teie poìpoì, te maitaì i mauhia mai e te Metua, èrä i faaìtehia mai ia tätou. Mähanahana te âau. Mähanahana te ôpü te ìteraa e, ua tae i te tahi vähi maitaì nä roto i te tauturu a te Metua, te taturu a te Atua, o tätou terä. Nä reira tätou i te parau. Terä i tiàhia mai, o tätou terä. Eere atoà rä no te mea, e maitaì no tätou, e ia ìno anaè eere no tätou. E tuhaa rä ta tätou no te tautururaa te tahi i te tahi.

 

Rautï : Möte òrometua : Mauruuru maitaì i te mau àito tei horoà mai to rätou manaò i nià i teie uiraa, mauruuru maitaì  e te mau pupu tei horoà mai to rätou mau manaò. E auraraa maitaì. E to te rururaa, e faaroo mai ia i teie nei i te faaravaìraa  a te rauti i nià i te uiraa piti ta tätou.

 

Rautï : Täpati òrometua : Te rururaa, ia ora na. Te hinaaro nei tätou e haamauruuru maitaì i teie mau pupu, tei horoà mai te tahi mau manaò faufaa roa, i mua i teie uiraa ta tätou. Aita atoà e òre ai te tahi mau pupu tei hinaaro i te tïtau i te hiò faahou i te tahi mau faaotiraa tei ravehia i roto i te âpooraa rahi âmui, i nià ihoä rä i te parau no te hooraa i to tätou mau fenua,  mauruuru, mauruuru maitaì. Ta tätou uiraa te nä ô ra, i mua i te maitaì ta te Atua e faaìte mai ra, te auraa, ua faaìte mai te Atua i te taata i te maitaì. Aita paì te Atua i pïpïri, aore ra i huna i te maitaì. Ua faaìte mai ra te Atua te maitaì i nià i te taata. E, i mua i te maitaì ta te Atua e faaìte mai ra, te uiraa, teie : E aha te tauturu e noaa i te taata no roto i te parau o ta Ietu e : O vau e te metua, hoê ä. Parau e ìte-maitaì-hia ra e tätou, matauhia rä e tätou i te faahiti i teie parau : te Atua e te tamaiti hoê ä. E aha atu ra te hiòraa o teie huru parauraa. Te tahi manaò atoà to te taata, e ua moè te tamaiti i roto i te metua, e aore ra, te metua tei moè i roto i te tamaiti. A rave anaè tätou te tahi hiòraa, tautururaa ia tätou i te märamaramaraa i nià i te auraa i teie mea o ta Ietu e parau nei e : Mäua e te metua hoê ä. No te mea, aita hoê aè taime i roto i te oraraa o Ietu, e tae noa atu i te tau no te faaòhiparaa, aita hoê aè taime ua hinaaro o ia, e täraì te hau i nià i te tiàraa o te metua. Aita ihoä Ietu i ìmi i te tahi räveà, ia tüea noa o na e te metua, aore ra, te àifäitoraa o na e te metua. Te tahi taime te parau ra o na, te mau parau atoà o ta ù e parau atu nei ia òutou eere o ta ù, o ta te metua rä i tono mai ia ù. Na ô atu ra vau i rauaè nei, e rave mai tätou i te tahi hiòraa. A rave anaè tätou te tahi möhina. Te möhina, te vai ihoä ra terä möhina i raro, e te vai ra terä òroi. Eita te òroi e rave i te tiàraa o te möhina. E òhipa ihoä ta te möhina, e òhipa ihoä ta te òroi.  Mea faufaa atoà rä te òhipa a te òroi. No te mea, ia òre te òroi e tano maitaì i nià i te âuvaha o te möhina, e mama te âuvaha, e ö te mataì, eita atoà te pape e mou i roto i te möhina. Terä ihoä rä òparaa te möhina, pau roa te pape i räpae. Tano maitaì anaè rä te òroi i nià i te âuvaha möhina, e auraa maitaì ia to te reira pae. Hoê atoà ia te parau o Ietu e tona metua. Vähi ihoä, e tano tätou e haapäpü, tei roto ia i terä faaìteraa a te metua e te faaìteraa a Ietu Metia, hoê ä ia. Rave mai ia tätou i te tahi. I nià i te àmuraa mäa a te Fatu, ua rave o Ietu i te toetoe ä mäa. I reira o na te parauraa : A rave a àmu o vau tenä, o ta ù tino. A rave a inu, o ta ù toto tenä. I roto i te faaauraa matamua, ua arataì te Atua i te taata i roto i te fenua e to na î, e ua parau i reira, a hiò te au ei mäa, a rave a àmu. Te auraa, te faaìteraa a te metua i ô e te faaìteraa  a te tamaiti i ô, hoê ä. Ta tätou uiraa te nä ô ra, e aha te tauturu e noaa i te taata na roto i te parauraa ta Ietu : O vau e te metua hoê ä. Ua parau atoà o Ietu : O vau te èà, aita rä te Atua i faariro ei èà. Ietu te èà no te arataì i te taata i te Atua ra, e ua ìte maitaì hoì tätou, te èà, e haamataraa to na, e täpae atoà ra. Eita te èà e faaea i te röpü e haerehia ra e te taata, e no te arataì te taata i te metua, aita o Ietu i taiä i te rave i te mau òhipa no te faariro ei täpaò. A hiò anaè tätou i te mau taata e haere nei na nià i te mouà. Terä mau taata ìte maitaì te èà, no te tauturu i te haereraa o te mau  feiä a tahi ra e haere ai i nià i te mouà. E haapaò terä mau taata i te mau täpaò, ia òre rätou, ia òre te taata ia ihu. Ia ìte te taata i te täpaò, e täpaò faaìte e, aita te reira i äteà i te èà e haerehia e te taata, tei na nià ihoä ra i te èà. Hoê ä tera e haerehia ra e tätou e ìte ai te maitaì ta te Atua e faaìte. Ua rave o Ietu i te täpaò, e te täpaò hoì, terä ia ta te fenua e faaìte ra. Eita te taata e hape, eita te taata e ihu, e tae ihoä te taata i te vähi, te reira to te Atua faaìteraa i te maitaì. Teie nei, na tätou i teie nei e faaitoito, na tätou atu ra i teie nei e haere, aita e uiui faahou i te manaò. Na tätou e haere i nià i te èà e faatorohia ra no tätou. Ia fänaò e ia färii tätou i te maitaì ta te Atua e faaìte mai ra ia tätou nei. Ia ora na.

 

Tehihio òrometua : Ia haamaitaìhia te Atua i to tätou nei färereiraa, tei nià noa to ù manaò i nià i terä parau e, tauturu. Ia tuu-anaè-hia paì i roto i ta tätou nei parau e, o vau e te Metua, hoê ä ia, e ia tuu anaè mai tätou e hiòraa terä na Ioane, ia haapoto anaè vau to ù manaò ra, eere ia na tätou terä parau, no roto ia i te pïpïria, e nä reira noa paì ia tätou i te parau. Mai te peu no roto i te pïpïria ra, ia au rii ihoä paì terä mau paraparau rii ta tätou i nanahi ra, e âti Iuta, Ìteraèra, ua haamätauhia ra, ua haamätauhia tätou e pärahi i roto i te pïpïria. Teie mahana, e taata pïpïria tätou i teie mahana, terä ia rahiraa tatararaa, toro mai nei vau terä manaò, no te ôfaì e, teie e mea nä räpae mai. Teie nei, ta ù uiraa i ô, mai te peu paì e, e haamata paì tätou na nià ia tätou, haamata paì terä ôpape e haere atu i räpae. Teie änei teie pïpïria ta tätou, e aore ra e aha mau na te mea ta tätou e faaoti e tano ai tätou e parau e, ua ìte au, ua ìte òe. Mai te peu e, ia ù, e parau vau i nià i terä tiàraa òrometua, aita vau i ìte i te parau o Taaroa, aita atoà vau i ìte i te parau o Hiro, Maui, o Pai, terä mau tamarii a Taaroa, mai te peu, e haamata vau nä nià ia ù, e aha mau na, e aha mau na ta tätou parau. Eita paha e òre e, e nä ô mai tätou e, haamata ihoä rä e faarahi te parau o te Mäòhi i roto i te päroita, i nià noa i ta ù päroita, te fenua e Mäòhi, mea horo. Fätata roa, aita tätou e färii faahou i to tätou. Mai te peu, e nä ô tätou i te parau e, ia au i teie parau i teie poìpoì e, te pïpïria, tatarahia mai nei te puta, te fenua ia, haamata paha ia tätou nä reira. Te reira rii aè paha ia ta tätou pïpïria nä nià i te fenua, horoà mai to na parau, manaò noa paì terä. E te manaònaò ra vau i terä parau no mätou no ânanahi, ua ìte atoà rä vau e, e tito, e tito paì. Ia haere mai terä haapiiraa nä ô nei atu i te haapiiraa, terä paì ia fifi e färereihia ra i roto i terä mau märamaramaraa tätou i roto i te fare haapiiraa, teie nei, tei hea mau na te märamarama, ia nä ô anaè mai tätou, o Ietu, tei hea, pïpïria ihoä ia teie. Nä ô anaè ra tätou e, e parau paha ia te reira ia tätou e, te parau i vaiihohia mai, ta te ìte, ta te märamaramaraa e faaìte ra i te ora, ta te fenua e faaìte ra ia tätou i teie mahana. Te reira rii paì te manaònaòraa i teie mahana, mai te peu paì e haamata nä nià ia tätou, e paparau maitaì paha ia teie parau e, e tuu roa i te vähi, terä upoo rarahi i nià. E aha mau te faaotiraa, te reira rii noa, te haere âfaro noa atu vau i nià i ta tätou parau, pïpïria e te puta fenua, mai te peu, aita e räveà, te reira rii noa.

 

Rautï : Turo : Aita, mauruuru no te manaò. Ia taa maitaì atoà rä ia tätou, te taa rii noa ra vau, haamataraa ihoä te Mäòhi e parau i to na parau, te manaò matamua e ö mai, faatiàtià. Aita hoê aè taime, mai te peu, i nanahi e e tae mai i teie poìpoì, aita hoê aè taime i parauhia ai e, e faaätea. E faahiti i te parau a te Atua, no te aha, no te mea, terä ta tätou i ìte i teie mahana, to tätou, ua tümähia. Te tahi noa mau mea rii terä e toetoe ra ta te taata i ìte aè, eere rä te reira i te peàpeà, no te mea te vai noa ra te parau, aita paì tätou e tuuhia ra i mua i terä hiòraa e mäìti. Nä ô, ia haere oè e haapii i te faahoro i te pereòo, tämau oè i roto i te puta, te ture, ia oti, ia horoàhia ia oè te parau faatià. Te auraa, ia ìtehia e tano oè e faahoro i teie pereòo o oè anaè, eita oè e hiò faahou i roto. E te tahi taime, eita oè e haapaò roa mai terä, e haapaò oè mai ta oè e manaò ra. Ua tere rä oè i to oè tere, ia òre oè e paari i nià i to oè parau, nä fea oè te ìteraa, tätou tei nià tätou i terä taime, e hiò i roto i te puta, no te mea nä terä e tauturu ra ia tätou i teie taime i roto i terä ère to tätou i to tätou parau. Ia päpü oè terä, ia päpü oè te türamaraa ta teie parau e horoàhia ia oè, tano oè e haere, eiaha rä e tuu i te manaò, e mea faatito ia tätou. Mea tätahi te tahi, mea ènemi te tahi i te tahi, ia nä reira anaè, teie puta ta tätou e rave nei, tei reira atoà ihoä to tätou faahapa. Mea au roa na tätou e parau, e aroha te Atua, e here te Atua, e muri iho tïahi. E au ra paì, te nä ô ra to oè manaò, e aore ra te tito ra i roto i to oè manaò, te fenua e te pïpïria, te nä ô ra paì Ietu e, pinepine te taata i te patiapatia atoà ia na, no nià i te ture. E aha te ture faufaa roa aè, te nä ô ra Ietu, e piti noa, e here i te Atua, here ia oè, te ture a te perofeta ua hope pauroa i roto. E nä ô ia tätou, te täatoàraa o te pïpïria, ua hope i roto i terä nä parau e piti, here i te Atua, here ia oè. Tei hea te faatitoraahia te taata, aita, here oè i te Atua, e arataì o ia ia oè, here oè ia oè, e ìte oè i to oè èà, päpü ra. Parau mau, to tätou nünaa tei roto noa hoì i terä manaò e, faaìte anaè oè i te parau o te mäohi, tei òre i taa i ta Ìteraèra mau parauraa, terä tau to Iteraèra, të nä hea ra o ia, no ù te fenua e te î atoà e vai ra i nià iho, te mau fenua atoà e terä mau taata atoà e pärahi ra i reira, no ù terä mau taata. No te aha ia e haapae ai terä parau to te Mäòhi, te Mäòhi, no te Atua atoà o na, te tahi nünaa, eere o ta tätou anaè, te tahi atoà mau nünaa àti tià aè i te ao nei, e tano atoà rätou e parau e, hoê te Atua e terä rauraa o te taata. Te mea ia e hinaarohia e te Atua, no te aha, i roto i te rauraa, e huna, aita, nä te Atua i hinaaro, faaìtehia, eiaha e huna i te faufaa ta te Atua i horoà mai. E au paì ia hiò-anaè-hia e, e apiapi roa tätou, e apiapi roa tätou i terä parau to te Mäòhi. Ia haapeu rä i roto i ta te papaâ, eita ia, eita ia e peàpeà, ia òre oè e parau i to oè parau, nä vai e parau i to oè parau, nä vai e faaìte i mua i te Atua te vai ra oè. Faaitoito, e täpaò atoà terä no te faaroo, täpaò atoà rä no te here. Te vai atoà ra terä parau a te Fatu e haamanaò mai ra e, tei huna ia ù, tei haamä ia ù, e huna atoà vau ia na e haamä atoà vau ia na. Te auraa, te haamataraa o te fifi, tei roto i to tätou âau, aita ä tätou i taa atu ra nä hea i te faataaraa i terä nä mea. E au ra e, e piti parau teie e hiò, eita räua e âfaro, eita Ietu e haere e tuu i te ôrureraa hau i roto i te taata, ua haere mai rä e tuu i te märamarama. Te reira atoà ta Ietu i parau, o vau te märamarama e terä märamarama të nä ô ra i te taata : «  Parau atu na vau ia òutou i te parau o te fenua, e, e parau o te fenua, aita rä tätou i täuà mai e tae roa mai i teie mahana. Nä fea òutou e märamarama ai i te parau o te Atua, nä mua terä, matara atoà te tahi. Aita i färii terä, piri noa te tahi. Terä te tahi maa manaò tautururaa ia òe.

 

Maitoà òrometua : Parau noa atu teie manaò, terä ihoä ia mea ârauaè ra. O vau, aita vau i ìte i te feiä nei, o vau rä, e parau atu vau, aita vau i ìte i terä huru hohoà, terä òroi e terä ôata o te möhina. Terä paì e, mai te peu, aita vau i hape i te faarooraa atu, no terä ia auraa o te parau e nä ô ra e, te Metua e te Tamaiti, hoê ä ia. Aita terä mea, aita paì i topa roa, no te mea te toe rii noa ihoä te tahi vähi märamaramaraa terä mau mea, e Mäòhi teie e paparau atu nei, te Mäòhi. Pura mai ihoä te hohoà i te mata, te àraàra-atoà-raa te mata, ta na ia e tämau mai, e nä mua paì o na i te tämau, e tämau ihoä o na i te hohoà, i reira o ia e hiò ai e aha rä te parau i muri mai, te reira rii. Te reira änei hoì te mea e arataìhia ra i roto i te auraa o terä huru faahohoàraa, te òroi e te ôata o te möhina, te reira.

 

Tüteanäiva òrometua : Te vai ra paì terä parau ta tätou i paparau i nanahi ra i te pae poìpoì, terä paì parau, haere e to Atua, e te haamataraa mai tätou, tei nià ia i te parau o te taata. Teie nei, teie taime, tei nià ia tätou, te Metua e o Ietu, hoê ä. Te uiraa i ô nei, e mea taa ê ihoä i terä i nanahi ra, e mea taa ê ihoä teie parau, e aore ra hoê ä parauraa ta räua no te tauturu faahouraa i te taata i te tomoraa ia i roto i terä parau e, « ua ìte oè », te reira rii noa te tahi.

 

Rautï : Turo : E, terä òroi möhina terä e haafifi ra, aita te òroi möhina i te pae, hohoà no terä, oia hoì te tahi räveà tei manaòhia no te tauturu i te taata i te ìteraa i te manaò e parauhia ra. Te parau, na Ietu te parau : « O vau e te Metua, hoê ä ». Tei nià i ta tätou märamaramaraa i terä hoê ä. Ia parau-anaè-hia te tahi nä mea, hoê ä, e tano te tahi e mono i te tahi, hoê ä, aita e fifi. I roto i te tupuraa o te òhipa, aita, ua faaea Tamaiti noa ihoä te Tamaiti, e te mau òhipa atoà ta na i rave, e ani ihoä o ia i te tauturu i te Metua. Ia haamaitaì anaè Ietu i te Metua, eere o na iho ta na e parau ra i reira, e parau paì tätou, hoê ä räua. No te faaìte ihoä e, Ietu, ua hiò o na i to na parau, noa atu te nä ô ra o ia e « hoê ä », ua hiò rä o ia ia na ei tävini no te Metua, oia hoì te tahi, aita atu ta na, maoti rä, eiaha i te ìmiraa i to na hanahana, te faaìteraa rä hoì i te hinaaro o te Metua. No reira terä mau hohoà, peneiaè paha, aita e faufaa terä òroi e faaauhia e te möhina. Te mea faufaa rä, terä ia parau, terä pape i roto, te reira te mea e horoà, eiaha ia mäuà. Ua haere te hohoà i to na haereraa, mai te peu aita te manaò i rara, a tià ia. E ìmihia ia te tahi hohoà ê, no te faaìteraa e, eere paì terä hoêraa i terä tüeäraa. Aita hoê taime te Tamaiti te manaòraa no te raveraa te tiàraa o te Metua, e aita atoà hoì hoê taime te Metua i te hinaaroraa i te rave i te tiàraa o te Tamaiti. I roto i to na àti, te tuö ra ta na Tamaiti i te Atua : «  E aha òe i faaruè mai ai ia ù ». Täpaò faaìte, te ìtehia ra te tahi taa-ê-raa i roto ia räua. Terä hoê, e vahi ê, tei nià i te parau tei faauehia ai i teie Tamaiti, eiaha e parau. Hoê ä faaìteraa, no te mea ta na parau ta te Atua i hinaaro ia na e haere e parau. Âfaì parau noa atu ra ia.

 

Te piti, te nä ô rä òe i nanahi ra, no te taata te parau, eere no ta òe parau, te Atua terä e parau ra i nià i te taata, nä te Atua te parau, « ua ìte òe i te mea maitaì ». Teie mahana, o Ietu terä e parau ra, eere paì no te tauiraa, te haapäpü mai ra, te manaò ua ìte òe. Te haamanaò noa mai ra te Metua, noa atu e haavare ìte òre ra òe, ua ìte òe.

 

Teie mahana, o Ietu terä e parau ra, no te mea o na atoà terä e parau ra i nià i te taata, te haamanaò ra o na e, te mea ta òe e parau ra : Inaha o vau e te Atua, hoê ä ia », ta na e faaue e parau, ta ù ia e parau ra.  Fätata paì te tiàraa o Ietu i teie taime, hoê ä e to Mita, o Mita ua faaue mai o na, a parau, a parau i te taata ua ìte òe. Te Atua atoà, te faaue mai ra ia Ietu, a parau i te taata, terä ia mau parau ta tätou e hiò mai ra. I roto ra i te rahiraa o te mau parau, parau o ta Ietu e parau, teie ia i ô nei, « O vau e te metua, hoê ä ia ». Te auraa, te faahoì ra Ietu i te parau i te Metua ra.

 

Iotua Ioane òrometua :E hoì noa mai au i nià i te tatararaa a te rautï, no te parau o te hoêraa te Metua e te Tamaiti. I nià i te parau no te faaìte, o vau paha ia tei hape ra i te faaroo, e te türuì ra te manaò e, tei nià änei i te parau no te fäito. Aita änei te parau no te hoêraa i tuuhia i roto i te ôpü, parau atu ra i te parau no te hoêraa, te ui ra paì te manaò i reira. Te piti o te uiraa : te vai mau ra änei te tahi taa-ê-raa, e aha paì te tahi vähi e hau ai te parau no te hoê ä, hoê ä änei te parau no te hoêraa. Âhiri, e tano e tauturu rii mai.

 

Rautï : Turo :Haereraa mai o Ietu, poroì rahi o ta na i parau mai, to ù hinaaro, ia ìte to te ao i to muri nei. Te auraa ra, e tuhaa ta na, e täviniraa ta na, e parau ta na e haere e faaìte faahou i te taata. Te vai ra vëtahi aveave mai terä ta Mita, tei haamanaò mai, nä ô mai ra e : « ua ìte òe ». Ua tütonu noa tätou, terä parau no te hoêraa e te aìfäitoraa,  no reira rätou te òre i te matara. Ietu rä, aita vau ìte o na, e te tanoraa mau, aita o na i haere mai e parau i to na parau, nä tätou i faarahi i to na parau. Hoë noa mea o ta Ietu e hinaaro, ia hanahana to na Metua. Te hiò noa nei, o Ietu i to na parau, e haere o na i te rahiraa, e hoì au i te itiraa. I roto i ta tätou raveraa,  ua haere o Ietu i te rahiraa, ua hoì te Atua i te itiraa. E te hinaaro o Ietu, na te Atua e haere i te rahi, o na te haere i te iti. Terä to tätou täfifiraa i teie mahana,  i nià i te parau no te hoêraa, i nià i te auraa ta tätou e horoà ra i nià i terä parau hoê ä. No reira tätou aita e matara. Te hinaaro o Ietu, aita, ia parauhia to na, ia hanahana rä to na Metua.

 

Te piti o te tuhaa no ta òe uiraa, te parau no te hoê ä e te hoêraa, e piti parau taa ê i ô nei. Parau mau ihoä ia i roto i te parau no te hoê ä, te vai ra te hoê, i roto i te hoêraa, te vai te hoê. Te hoê, e aha te hoê, e nümera ia, hoê. Hoêraa, e aha te hoêraa, e täpura òhipa terä, täpura òhipa tei òre ä i riro mai te reira. I ârauaè ra, i roto i te pupu matamua, faaroo tätou i te parau no te täne e te vahine, hoêraa te täne e te vahine, parau ihoä paha no te hoêraa, e piti ihoä rä. I roto rä i terä e piti, aita e tupu te hoêraa, eere te hoêraa te tahi òhipa tei òti, e òhipa ra terä e rave, e aita i päpü e tae änei i nià i te fäito, i nià i te vairaa, te hinaaro ia tae i nià i te vairaa.  I roto i te hoêraa, te vai ra te tahi tuhaa e tïtauhia ra te taata no te rave. Ia faatupu paì teie parau. Parau mau, te vai ihoä ra paha te hoêraa, e rave tätou te parau no te täne e te vahine, ia parau anaè te täne i ta na vahine, a àmu òe, na e parau ra, hoê noa ia reo, mea na roto ra i te tümäraa, eere ia te hoêraa terä ta te Atua e hinaaro ra. Ia parau vau i te tahi tamahine, hoê ä mäua, o vau e mäua, aita ia vau e parau ra, e tamaroa o na, manaò ê ta ù e parau ra, ua parau ihoä rä vau, hoê ä. Te nä ô roa ra vau, te vai ra te tahi taura, taura fëtii ihoä ia, te vai ra te tahi taura e täamu ra ia mäua. No terä ia vau e parau ia na e, hoê ä mäua. Terä hoê ä, mea taa ê te tahi, mea taa ê te tahi. Te hoêraa, nä ô ia tätou e, e òhipa terä, e ìmi i te räveà ia tae i nià i to na vairaa. E tano e òhie te tupuraa, e tano atoà e fifi te tupuraa, terä ia. Eere paì e, hoêraa te manaò, täpiripiri ai. Aita, mea ê ihoä te tahi, mea ê ihoä ia te tahi.

 

Taehau òrometua : Te parau noa nei tätou, te Atua e tätou, hoê ä. Ua tano änei e parau mai te reira. Terä hiòraa ta ù e, mai te peu e hiò noa i te mäa, e mäa ihoä. E no te parau o ta na e faaìte ra, te reira o ta ù e tuu ra i roto i te here e te aroha o te Atua, e o ta tätou e tuu nei i roto i te mau haapiira o ta tätou rave nei. No te pae ihoä o te parau no te feruriraa, i nià i te parauraa e, eere paì te manaò i nià i te maì, aore ra te mäa noa, i nià rä i te parau o ta na e hinaaro ra e faaìte mai ra, haapii mai ra, no roto mai i terä mäa, i te ìteraa i te parau no te here e te aroha o te Atua, te fenuaraa mai, tano änei nä reira i te parau, e nä reira atoà i te hiò. No terä mau faaòhiparaa, e manaònaò ihoä rä i nià i te tatararaa o te parau, te reira noa.

 

Rautï : Turo : Aita, mauruuru maitaì. Nä ô ia tätou, e parau te Atua. Te auraa ra, tei te Atua ra te parau, hoê anaè. E mana te Atua, te Atua e to na mana, hoê ä. Mai terä huru no te parau no te märamaramaraa, no te mea te Atua, o te märamarama ia, aita hoì te parau i räpae aè i te parau o te Atua. I muri mai te parauraa te Atua, te parau i riro mai ai ei taata. No te mea, te tumu o te parau o Ietu, o te parau, o na te tupuraa o terä parau. Te mea ia o Ietu i òhie ai i te parau, o vau e te Atua, hoê ä. Terä parau ta te Atua, ua hoì i roto i te fenua, te fenua a faaapu parau, aita te parau o te fenua i räpae aè i terä parau. Mai terä ta tätou e parau ra no Ietu, aita tätou e nä ô e, te Atua e te fenua hoê ä. Te reira mea ta tätou e ìte ra, aita o Ietu i täfifi e hoê iti aè, te raveraa o na i terä mäa toe ra i nia i te àmuraa mäa, a rave te reira a àmu, a rave te reira a inu, to ù tino e to ù toto, terä ia. Te reira mea, o vau ia. Te auraa, o Ietu e te fenua, hoê ä ia. I nià i te parau e faaìteraa i te here e te aroha. I nià i ihoä ia i te manaò ta òe i tuu mai nei, te meià, te taro, o te Atua terä, te haamanaò mai ra, o te Atua te tumu no teie mau maitaì. Na na te parau i taro ai te taro, na na te parau i ùru ai te ùru.

 

 

 

 

Uiraa 3 : Ia parau tätou i te fenua e, te hiò hipa ia o te taata, e faaòhie änei te fenua i te taata i te ìteraa i te maitaì ta te Atua i faaìte mai ((Rautïhia mai e Möte òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 2 Mämä (Vauvauhia e Heiôtiu v.) : Ia au i te uiraa, teie te pähonoraa. Ia hiò mai òutou i mua nei, o vai terä e tià ra i mua ia òutou. O Heiôtiu vahine. Ia hiò hoì o Heiôtiu vahine ia na i roto i te hiò hipa, e huru ia e e hohoà no te Atua. E here, e aroha. Teie nei, ia hiò anaè o Heiôtiu vahine ia na i roto i teie nei hiò hipa, e parau atoà mai ihoä ia teie hiò hipa e, e Heiôtiu vahine, eere roa atu i te mea nehenehe. Te vai ra te tahi vähi, aita e tano roa ra. Ia hoì mai rä tätou i nià i te òhipa ta te uiraa e ui mai ra, te fenua e te taata, hoê ä ta räua faaìteraa, e faaìte mai räua te here e te aroha o te Atua. No roto mai räua terä tumu hoê. O te Atua ia. No reira, ia haamaitaìhia te Atua no te mea, te täatoàraa o te oraraa o te taata, no roto mai ia te fenua ta te Atua i haamaitaì. No reira, te tuhaa a  te fenua i roto i te oraraa o te taata, te mea ia i päpaìhia i ô nei, e noaa ia te tauturu. E roaa mai te tauturu. E roaa mai te òaòa. E roaa mai te hau, te auraa, e roaa te mau maitaì atoà. [...] na na paì e faaî ia tätou. [...] Te auraa, te taata tei ìte te maitaì o te Atua, e faahoì ihoä o ia i te haamaitaìraa i te Atua ra.

 

Pähonoraa a te pupu 3 Päpä (Vauvauhia e Sabrina òrometua) : Te hiò hipa o te taata te fenua, ei vähi no reira mai òe (te taata âià), te fenua, ei vähi tonohia òe (e vähi òhiparaa na òe), te fenua, te hiò hipa o te taata (Te rahuraa a te Atua). E faaòhie ihoä te fenua i te taata i te ìteraa i te maitaì ta te Atua i faaìte mai, tei ia òe rä te färiiraa i te reira maitaì.

 

Rautï : Taìtapu òrometua : To te rururaa, ia ora na. Haamauruuru tätou i terä mau pupu mämä e päpä, tei horoà mai i to rätou mau manaò i nià i terä uiraa ta tätou. Ia parau tätou i te fenua ei hiò hipa no te taata, faaòhie änei te fenua i te taata i te ìte maitaì ta te Atua e faaìte ra. Terä te tahi mau manaò. Te mau manaò tei täpeà-hia-mai, te mau pupu tei manaò mea faufaa no rätou, rätou atoà terä e haapäpü ra e e faaòhie ra i te feruriraa. Teie mau manaò tei tauturuhia ra e terä mau manaò, o ta terä nau pupu e piti i tuu mai i mua ia tätou. E te mea e tano e täpeà mai, ia tätou i haere mai i ârauaè nei e tae mai i teie nei, terä ia parau o Ietu e te fenua. E rave anaè mai tätou i te parau o Ietu. O Ietu, e hiò hipa, e hiò hipa no te Atua. E aha te auraa, te auraa o te mau parau atoà o ta Ietu e parau ra, e faaìteraa i te mau parau a te Atua. Te fenua, e hiò hipa no te taata. E aha to na auraa. Te auraa, e taata tei färii i to na parau ei fenua, e terä mea no te fenua, te tahi ia mea ta te Atua i rave mai, hämanihia ai te taata. Te auraa, te haamataraa te parau o te taata, e fenua, e fenua to na parau. E ia parau anaè tätou no te fenua mai, ta tätou atoà i hiò i ârauaè nei, te fenua, e tupuraa ia no te parau a te Atua. Ua parau te Atua, ei fenua, te fenua e tupuraa no te parau a te Atua.

 

Te auraa, e ìte te taata ia na i roto i te fenua, terä te haamataraa o to na parau. Terä te haamataraa o to na parau, e ìte o na ia na i roto i te fenua, e tamarii o na nä te fenua. E to na ìteraa ei tamarii nä te fenua, terä atoà ia e faaroohia ra e tätou, mai te piiraa, tamarii moorea, tamarii raìätea, no te mea ua ìte rätou e tamarii rätou no te fenua. Mai terä ta tätou e parau ra e faahoì ra e ìte ra te hohoà. Eere atoà te reira anaè ta te fenua e faahoì noa mai ra. No te mea, te tuhaa a te fenua, te faaìte atoà ra i te Atua, terä atoà ta na tuhaa e rave ra, te faaìteraa i te Atua. E tuhaa atoà ia ta te fenua e te taata i te ìteraa i te Atua. Ia rave anaè tätou i te tahi reo to Ioane, terä ia i roto i te Ioane 1 ìrava 4, te nä ô ra o Ioane, te nä ô ra o na : « Tei roto ia na te ora, e täua ora ra, to te taata ia märamaramaraa ». E aha ia te auraa. Ia märamarama te taata i te auraa o te mau parau ta Ietu e parau ra, e roaa ia na te ora. E te ora, terä ia ta te Atua i horoà, e roaa ia na terä ora. Teie nei, te fenua, ia märamarama ia te taata i te faaìteraa a te fenua, e te mea o ta te fenua e faaìte ra, te faaìte ra ia na no te mea, te faaìte ra te fenua i to na parau, e ìte atu te taata ia na. Eere anaè te reira te tuhaa a te fenua. Mai te peu e märamarama tätou i te faaìteraa, te faaìte atoà mai ra i te ôpuaraa ora a te Atua. Faaìte atoà te fenua i te ôpuaraa ora a te Atua, ei täpaò no te here e te aroha i te taata. E teie hoì here e te aroha o te Atua, nä ô ia tätou e, te faaìte ra te fenua, parau mau, te faaìte ra ia te fenua. Terä ra faaìte ra ta na, te faaìte ra o na i te here o te Atua, te aroha o te Atua. Mai te reira rii manaò o ta te Taramo 85, irava 10 -11 : « Te aroha e te parau mau ua färerei ia räua, te parau tià e te hau ua hohoì räua ».

 

Iotua Ioane òrometua : Mauruuru e te rautï i ta tätou tatararaa, äteatea maitaì te parau. Aita atoà te manaò, aita te manaò i nià i ta tätou türamaraa. Te mea rä ia, te täfifi ra teie òhipa, e aita e taa faahou ra tei hea te muaraa, tei hea te muriraa, tei hea te àtau, tei hea te àui. E parau noa atu rä. Te uiui noa ra te manaò, fenua hiò hipa no te Atua. E tano atoà änei e parau, te Atua e hiò hipa no te fenua. E te uiui atoà ra, fenua e hiò hipa no te taata aore ra, te taata e hiò hipa no te fenua. Mea rahi te uiuiraa e vai ra, âhani e tano e tauturu mai. Te mea e vai ra i teie taime, nä ô ia vau, ta ù terä hiòraa. Nä ô ia vau i te parauraa e, te fenua hiò hipa no te Atua i te taata. Te fenua, hiò hipa no te Atua i te taata. Tei ô paì te manaò, e ia parau anaè e, te fenua e hiò hipa no te taata, mai te mea ra no te taata ia te parau rahi. Tauturu mai na.

 

Rautï : Turo : Aita òe i ìte faahou e nä fea i te pähere i to òe rouru. Te fenua, e tupuraa no te parau a te Atua, no te mea i parau te Atua, i fenua ai te fenua. Teie fenua ta te Atua i parau e mea maitaì, te mea atoà ia ta te Atua i rave, matara mai ai te parau o te taata. No te mea te taata, e fenua te taata. Teie rä taata, e piti vähi i roto i to na parau, hoê e mauhia ra e te fenua, te tahi tuhaa o to na parau tei te Atua ra. Ua rave te Atua i te repo fenua no te hämaniraa i te taata, te tahi ia tuhaa o to na parau. Te tahi tuhaa tei te Atua ra. Te aho ora ia ta na i tuu i roto i teie taata, riro mai ai ei taata ora. Fenua, e hiò hipa, oia hoì te vähi i reira te taata e märamarama ai i te auraa o to na parau, te fenua. Eita òe e märamarama i to òe parau i te tahi vähi ê atu, maori rä te vähi no reira òe i te ìriti-raa-hia mai. Ia märamarama rä òe i te reira parau, no te mea e piti tuhaa i roto i te parau no te taata, te vai ra terä tuhaa i te Atua ra. E faaìte atoà te fenua i te taata, aore ra e tauturu atoà te fenua i te taata i te ìteraa e, tei te Atua ra te tahi tuhaa o to òe parau, terä te faufaa. Eiaha rä mai te mea e, te fenua te hiò hipa o te Atua, aita. No te taata, mea faufaa no na i te ìteraa i to na parau nä mua. Terä ihoä ia mau manaò ta tätou i hiò rii mai i te ômuaraa. Te fenua rä, te räveà atoà te reira e ìte ai o na i te tahi tuhaa o to na parau, oia hoì te Atua. Eita, eita o na e tano e hiò pae hoê noa i to na parau. Eere o na i te fenua noa, e tupuraa atoà rä no te ôpuaraa a te Atua. Tei roto ia na te aho ora o te Atua, te auraa ra, e hinaaro atoà to te Atua ia na. E pähono o na i terä nä mea e piti. Terä rä, te rouru eere hoê noa pae te mea e pähere, te tahi atoà pae. E, te âfaro rii mai ra, aita, a, ua oti.

 

Maitoà òrometua : Teie manaò, terä mau taata i òhiòhi mai i te parau e tae mai i teie taime. E te vähi noa ta te manaò e…, ta te manaò e hinaaro ra e parau atu, tei terä ia vähi, te Atua, tei te mau vähi atoà. Te mea ta te manaò e mea ra, terä Atua tei te mau vähi atoà i teie nei. Te âfaro ra. O vau, o vau terä e ìmi ra. E tano e nä ô te arataìraa i roto i te tahi huru hiòraa i to tätou parau, i riro roa mai i te tahi taime mai te mea ra te Atua, e fätata, e aita faahou o na i te tahi vähi. E te mea ra e au, te nä ô noa ra vau e eita teie parau e täpae roa i ô. E riro roa mai te taata e te Atua te hopeàraa. O vau, o vau terä e hämani ra i te manaò mai terä. Eita änei e tae, aita atoà e taa maitaì, e ua tae rä, te nä fea ra te feruriraa. E manaònaòraa terä, aita vau i ìte te tano ra änei.

 

Tüteanäiva òrometua :Mauruuru maitaì te tatararaa e te rautï. Ia hiò-anaè-hia, te haamanaò-faahou-raa mai ia i te òhipa i ravehia mai e to tätou mau tupuna. Te raveraa te metua i ta na tuhaa mä te âpeehia e te fenua. Ia hiò-anaè-hia i teie mahana, aita paì terä faanahoraa faahou, e aha te parau. Aita terä tuhaa ta te metua i roto i te parau no te fänauraa e tupu nei i te vähi tei reira o na. Tei te ätea ê roa o ia. E aha te tahi tauturu e tano e rave. Ia faahoì anaè te parau i roto i te taata, te fenua, to òe terä hiò hipa. Nä ô noa ihoä ia te taata e, ai, no ô hoì au i te fänauraahia, e pauroa paì te reira mau mea. E eere paì te mea òhie. Eiaha, e manaò, e manaò terä, e nä hea i te tautururaa mai, te reira noa.

 

Rautï : Turo : Tei te mau vähi atoà te Atua. Tütonu noa tätou i nià i terä parau. E aha te auraa. No te mea, ia parau anaè tätou i te vähi, e fenua. E ia faahiti-anaè-hia te parau no te fenua, te taata atoà ia e pärahi ra i reira. Te auraa, te tüàti noa ra te manaò i te mea ta te päpaì taramo (Taramo 24) e parau ra : « No ù te fenua e terä mau taata e pärahi rä i reira ». Aita e nünaa, aita e taata e fatu i te fenua. Ta te Atua faaìteraa ia na i te taata, te vähi te reira o na, ua au ia i te hinaaro o te Atua i te reira taata, i te reira nünaa. Eita e òre, ua tämata rii atoà Ietu i te tatara i terä fifi, te manaòraa paì te taata e, tei te tahi paì vähi te Atua. Terä vahine Tämäria ta Ietu i paraparau. Haapäpü atu ai ia na e, fätata te taime eita te taata e haere faahou i ô, no te mea te manaò ra teie nä nünaa e, tei ia rätou rä te Atua. Te manaò ra te tahi, tei ia rätou ra. Aita, tei te mau vähi atoà. Te vähi te reira te taata, e taù o na i te Atua, te reira te Atua. Mai te peu, te fenua, e tupuraa no te parau a te Atua, e te fenua, te parau ra i te parau o te Atua. Te mau vähi atoà ta te Atua i haapärahi i te taata, tei reira o na. Ua ìte atoà ihoä hoì ia tätou e, aita e nünaa i raro aè i teie raì e aita i ìte i te Atua. Mea ê ihoä rä ta te tahi hiòraa, mea ê ta te tahi. Te fifi, ua manaò te tahi, te tahi nünaa, ta na te hiòraa tano roa aè. E o na anaè te mea tano. Te faahapa ra ia i terä, terä reo to te Atua e parau ra e, no ù te mau nünaa atoà. Ua ìte maitaì atoà ihoä ia tätou e, tei te mau vähi atoà te Atua. Te taata faaàpu e ani ra i te tauturu i te Atua i roto i te faa. Te taata täià i nià i te moana, te ani atoà ra i te Atua i ta na tauturu. Terä e reva rä na roto i te reva teitei, te ani atoà atu ra i te Atua i te tauturu, te päruru. Te mau vähi atoà te reira tätou, terä to tätou manaò, aita, e tiaì roa i reira a ani ai. Te vähi te reira tätou, e ani, te reira te Atua. Haere anaè mai i nià i teie manaò hopeà nei, te haapeàpeà noa ra i nià i te huru parauraa. Te hiòraa ihoä rä i teie manaò no te ìnoìno. Aita paì e parau. I teie mahana i roto i te parau òre, e fifi ihoä ia parau, e parau i te aha. Aita te tamarii e hiò faahou ra i to na parau, aita e ìte faahou o vai o na. E ia parauhia o na i te tahi mau parau, e faaroo ihoä ia o na, e, eita rä e maoro roa to na tarià, ua fiu. Ia manaò vau, e au te parau o te fenua i te tahi mäa e faaàmu. E horoà ihoä te mea tano i te âiü, haere o na i te paariraa, haere te parau i te paariraa. E, eita atoà e tano mai terä noa. Ua faaroo tätou i te tahi mau faateniteniraa i te parau o te fenua. To teie fenua to Papetoài, to Maharepa, ua faaroo ihoä ia tätou. E maoro noa atu i te huriraa atu, ua moè, no te mea i parauhia ai terä mau parau, e au paì i te mäa, mea faaàmu tämau, i reira te tamarii e tupu ai i te rahi. Eere no te mea, ua faarirohia tätou ei pehepehe no ta tätou mau òri, o ta tätou e âfaì e faaìteìte i te rätere. Eere, mea âfaì e faaàmu i te tamarii o te fenua, mea âfaì e faaìte i terä mau taata, aita e taa mai ra e aha te auraa. Aita rätou e haapaò ra i terä mau parau, ta rätou noa te hiò noa. Te huru terä o te mau pötii e òri mai ra, e terä mau taureàreà e òri mai ra, tià atu ai. E mea âfaì rätou i terä parau na rätou. Teie nei, ia ui anaè òe, nä hea paì òe ia parau i teie mahana. Mai terä ihoä paha, ia manaò anaè vau, ia haamata anaè na reira, mai terä ta tätou e faaroo ra i te mau taime atoà, ia paripari mai te mau taata o te reira fenua e terä ra fenua. Faaìte mai ihoä, terä to mätou mouà o mea, terä te òutu, terä te tahua, terä te pape, terä to na paraparau. Te vai ra ta na piri, terä, ia ìte o na terä, terä ta na mau faufaa matamua, e te fifi ta na e ìte e i muri ihoä faaravaì atu ai, faarahi atu ai. Te hamataraa rä, terä ia. Ei horoà, faatano atoà ihoä te horoàraa i te mea e au i te tamarii naìnaì, te mea paari mai, e tae noa atu i te tahi fäito e òhie o ia e haru i te parau. Eere no òe anaè te reira fifi. Te nünaa täatoà terä, te nünaa Mäòhi täatoà terä e pärahi ra i roto i te ère o to na parau. Parau mau, te haere mai ra, te reo o Ietu, ua ìte òe. Te ìte ra paha tätou e, ua faaèrehia tätou i te reira mea. Eita rä te parau e tano e taui, ua ìte òe i te mea maitaì no òe. E färii ia, e rave, e haamata i te rave.

 

Rautï : Möte òrometua :E, ua märama roa. Te reira. Aita, ua tae atoà ihoä ia tätou i te hora i faataahia na tätou. Ua oti ihoä ia teie òhiparaa i ta tätou i teie pae poìpoì. Faahoìhia i roto i te Tuhaa 3. Maharepa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PAE TAHARAA MAHANA

 

 

Uiraa 1 : E tano änei ia parauhia e, ua hunahia te maitaì ta te Atua e parau nei, e ta Mita e haamanaò mai nei, i roto i te parau no te hämaniraahia te taata (Rautïhia mai e Möte òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 3 Päpä (Vauvauhia e Sabrina òrometua) : I te ômuaraa o ta mätou uiraa, te nä ô ra, E tano änei ia parauhia e, ua hunahia te maitaì ta te Atua e parau nei. Te manaò, Aita e tano, no te mea tei mua  noa te mata te maitaì. Aita te Atua i huna te maitaì i te taata no te mea to na hinaaro, ia ìtehia te maitaì.

 

Te piti o te manaò, tei nià ia terä parau ta Mita e haamanaò mai nei. Te nä ô ra ia ta mätou pähonoraa, Òe te mea tià, e faatupu i te mea tià, e òhipa ia. E te parau no te hämaniraahia te taata. I nià i teie parau, te haamataraa te parau a te taata i nià i te hämaniraa te Atua i te taata, ia au i ta na parau e, e hämani tätou i te taata. Te manaò i reira, tei nià noa i te parau. Aita te manaò e matara ra i nià i te parau no te òhipa. Te manaò i muri mai, te matararaa ia te parau no te òhipa no nià i terä parau no te tiàau. No te Atua te fenua, o tätou e tiàau anaè tätou. Te manaò i ô nei, tei nià i te parau no te hämaniraa i te fenua e te hämaniraa i te taata. Te hämaniraa i te fenua, te rahuraa a te Atua, mea naho maitaì. Te hämaniraa rä i te taata, ta te taata ia hiòraa i terä maitaì, te maitaì a te fenua. Te taata ia e ta na raveraa, ta na òhiparaa i terä maitaì. Te manaò i muri mai, i nià i terä parau no te fenua e te taata, hoê ä ia. Te fenua, ta te fenua ia e horoà mai nei ia tätou i te taata.

 

Te hiòraa matamua i te taata, te taata iho tei huna. Te piti o te hiòraa, te taata te faatere. Te taata tei ìte i te mea tano e te mea eita e tano no te fenua. Te manaò paraparau noa ä te pupu, terä färereiraa te parau. E manaò fifi, ia färerei anaè te parau, terä ihoä änei ta òe e hinaaro ra e parau, ta òe e hinaaro ra e faaìte. E te tahi atu manaò i nià i te ìte i te tiàraa o te Tamaiti. E ìte tätou i te tiàraa o te Tamaiti i raro, i nià i ta na òhipa.

 

E te tahi manaò, e manaò hopeà atoà, i nià i te parau no te vahine Tämäria räua o Ietu, i roto i ta räua huru paraparau, ta räua faaauraa i te fenua, e te faaauraa i te tiàraa. Eita e roaa te maitaì i roto i teie huru paraparau. Te manaò i haapäpühia i roto i te pupu, aita mätou e huna i te Tamaiti a te Atua. Ta mätou ia färiiraa i te mau maitaì ta te Atua i horoà mai. E ìmi atoà tätou i te räveà no te tümä te parau no te huna, mä te faaìte. Ua hope hoì ta te Atua faaìteraa. E ta tätou. E âpee tätou i terä mau parau. Te mea e tïtauhia ra ia tätou, te maitaì e vai ra i roto ia tätou, e riro ei haamatararaa i te tahi i roto i te fifi.

 

Te poroìraa a te pupu ia tätou, eiaha e huna faahou ia òe. E tätara te parau no te huna.

 

Te manaò o te pupu nä roto mai ia Michel a Faua : No teie parau huna. Ua faaoti ihoä te pupu e, e faaòre terä parau e huna. Ua ö mai terä no te tatararaa i terä taò, te tahi ia mea tei hurihia no te haamoè. Manaò aè ra vau e, te vai ra te tatararaa no terä parau e, haamoè no te faatüàti i nià i terä parau no te huna. Ta te pupu, tei ô te pupu, eita o ia e faaòhipa faahou terä parau, huna. Mea äteatea maitaì, terä ta ù, a rave, e faaòhipa. Eita tätou e huna faahou. [...] terä mea i horoàhia i te taata. E aha ta te taata i rave no te ìriti terä mea ta te Atua i parau mai ia tätou e, terä te mea maitaì, a hiò tei au, a rave a àmu. Aita rä, ua huna te taata.

 

I teie mahana, mea hamama noa te vaha, i reira e taora atu ai i roto i te vaha. Ia haere anaè nä roto i te mau fare toa, eiaha e manaò e, aita terä mea e vai ra i roto i te hohonuraa o te âau. Oia. I teie taime, aita te taata e tae faahou i ô. Te vai ra te fenua, Ua rave atoà rä te taata e haapii, eiaha te taata ia nehenehe e faaâpï faahou. Te mea ta te Atua e parau e, a rave a tanu. A rave a àmu, ôfati te mea [...]. Na ô atu ra mätou, e faaòre terä parau e, huna. E i roto i ta mätou pupu, e feiä faaàpu anaè, e feiä tautai anaè. Ia hinaaro òutou i te taro, taora atoà mai ta òutou 5000 F, eere paì te mea huna, mea faaìte ihoä.

 

Pähonoraa a te pupu 1 Mämä (Vauvauhia e Haauru v.) : Te manaò matamua ia au i te uiraa, E tano änei ia parauhia e, ua hunahia te maitaì ta te Atua e parau nei, e ta Mita e haamanaò mai nei i roto i te parau no te hämaniraahia te taata. Te manaò matamua, aita. No te mea, te Atua, aita o na i huna i te maitaì i te taata. To na hinaaro, ia ìtehia te maitaì.

 

Te piti o te manaò, E, ua hunahia e te Atua te maitaì i te taata i òre i haapii i te hinaaro o te Atua. E ua hunahia e te Atua te maitaì i te taata i òre i haapii i te parau e, o vau e te Metua, hoê ä ia. No te mea, te mea e tïtauhia i te taata, te raveraa i te mea tià, ia anoenoe i te aroha, ia haere mä te haèhaa e to Atua.

 

Rautï : Mana : To te Rururaa, ia ora na. Maitaì noa ra i teie taharaa mahana. Aita te puaa i hinuhia i roto i te mata. Mauruuru maitaì ta tätou pähonoraa, ta teie nä pupu i horoà mai ra, ta rätou i hiò mäite mai. E mea rahi roa te mau parau faufaa roa e tano e täpeà maitaì. Te parau rahi ta tätou i faaroo, aore ra, ta tätou i faaroo iho ra, e parau ia no te huna. E nä ô paì tätou i te ui e, aore ra mai te peu e, ua hunahia e te Atua, e aha te auraa. Päpü maitaì ia tätou, mai terä mau manaò ta te pupu i horoà mai ra, te tahi òhipa i hunahia, e ìmi ia. No te mea, ua moè, ua tauihia te vähi. Tei hea vähi to te Atua hunaraa. Te uiraa, terä noa ra änei ihoä hoì te hinaaro o te Atua, e huna, ia òre te taata ia òhie i te ìte. Te tahi taime, terä mau mea tei te vähi äteatea, e ìte-noa-hia atu paì, mau mea atoà e moèhia te reira i mua i te taata. Te manaò, i mua i teie parau ta tätou e parau nei, ua huna te Atua i terä maitaì. Terä mau mea, te vai noa ra i te vähi äteatea, te mau mea moè roa aè ia i mua i to tätou mata. I roto i te ôpuaraa a te Atua e hämani i te taata, mai ta tätou i hiòhiò mai i teie poìpoì. Te Atua e te fenua hoê ä, oia hoì te fenua tei riro mai, te parau tei riro mai ei fenua. Te reira fenua ta te Atua i rave no te îpöpö, hämani i te taata. Ia au i to na huru e to na hohoà, e aita i faaea noa i reira, ua tuu atoà i te aho ora. No te âti Iuta, te aho, te värua ia o te Atua. To vai te parau. Riro mai nei ei taata ora. Nä ô paì ia tätou i te parau e, ua päpaì-roa-hia te parau o te taata i roto i te fenua, aore ra ua päpaì-roa-hia te parau o te fenua i roto i te taata. Òhie tätou ia parau i teie mahana e, ua hämani te Atua i te taata, ua oti, aita e fifi, i ô rä e hope roa ai to na parau, i ô i te fenua ra. Ta tätou e parau, e mau te fenua i te tahi tuhaa o te taata, e te mau atoà ra te Atua. Mai te peu, ua hämanihia te taata i te huru e te hohoà o te Atua, e ôpuaraa faaora nä te Atua no te taata. E ôpuaraa maitaì, aita te Atua i hämani i te tahi mea ìno e te tahi mea maitaì. Haamanaò na tätou i terä reo, e rave te taata i ta na püèä maitaì no roto i ta na püèä maitaì o to na âau. Te Atua, ua rave te Atua i terä mea maitaì no roto i ta na püèä maitaì no te hämani i te taata. I ô, te auraa, e hinaaro tätou e ìte i terä maitaì. Eiaha e haere atu i te vähi ê. Mai terä ta tätou i faahitihiti na. Teie ia òe, tei roro ia òe. I ô, e haere e ìmi i terä maitaì ta te Atua i faaìte. Mai terä ta Mita e haamanaò noa mai ra, ua ìte òe i te mea maitaì. Ua ìte òe. No reira, e tià roa ia e haamauruuru i te pupu tei tauturu maitaì mai. To te Rururaa, ua ìte òe. Ia ora na.

 

Rautï : Möte òrometua : Terä mai to te Rururaa, te mau manaò faaravaì no roto atu i te rautï, i teie taime, hoì atu te paraparuraa ia tätou. Manaò to tätou, e uiraa ta tätou, terä iho ta tätou haapüairaa reo.

 

Uiraa 2 : Ioane 10, 30 : O vau e te Metua hoê ä ia ; Mätaio 11,  28-30 : Haere mai ia ù nei … e aha te türamaraa ta teie nä parau ta Ietu e horoà mai nei i nià i te reo o Mita e haamanaò mai ra e : Tirä rä hinaaro to te Tumu Nui (Rautïhia mai e Möte òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 2 Päpä (Vauvauhia e Tüteanäiva òrometua) : O vau e te Metua hoê ä ia. E haere mai ia ù nei, ia Ietu ra. Ia hiòhia te manaò o te pupu, te tüàti noa ra i teie nä parau e piti, e teie ta Mita e parau ra, terä ia e nä ô ra e : Tirä rä hinaaro to te Tumu Nui. Ia hiòhia te manaò o te pupu, ua ineine te Atua i te färii, ua ineine atoà te fenua i te färii atoà i te reira. Teie nei rä, te toe noa ra ia tätou i te färii, te toe noa ra ia tätou i te färii no te amo i to tätou mäòhira. Mai terä ihoä ia mau haapiiraa ta tätou i hiò mai, mai nanahi mai ra e tae roa mai i teie poìpoì, e püòihia mai ai i ô nei. Te parau nei te pupu ia tätou päatoà e Hö mä, a faaitoito i te amo ia tätou.

 

Pähonoraa a te pupu 1 Päpä (Vauvauhia e Âmona t.) : Teie manaò o te pupu i mua i teie nä manaò e piti a Ietu. Te manaò matamua, eere te òhipa a te Atua i te mea teimaha. Nä te taata noa e haateimaha ra ia na, ia au i te parau a Ietu : Te mämä nei taù tuto.

 

Te piti o te manaò, haamanaò noa nä te ture a te Fatu, te ture no te Here e te Aroha, e mea mämä, e na tätou iho e haataimaha. Te tahi hiòraa, te tahi mau ture i roto i te fare pure, i roto i te âmuiraa, ua oti te faanahohia te ture e te Atua, te faanaho atoà ra tätou i ta tätou.

 

Te toru o te manaò, Te tuhaa a te taata i te Atua ia anoenoe o ia te Aroha e ia haere mai te haèhaa e to Atua, tirä rä te hinaaro o te Atua.

 

Te manaò hopeà, te manaò noa nei te taata e, te mämä noa ra ta na òhipa, e inaha, te faateimaha noa o na ia na iho. Inaha, ê na te taata i faaìtehia na te maitaì.

E te aniraa a te pupu i te rautï, terä taò teiaha, e terä taò teimaha, a türama mai na.

 

 

 

 

Pähonoraa a te pupu 3 Mämä (Vauvauhia e Manuura v.) : Te türamaraa o teie nä parau a Ietu e horoà mai nei i nià i teie reo o Mita e haamanaò mai ra e, Tirä rä hinaaro to te Tumu Nui e aita atu. Ia rave òe i te mea tià, ia anoenoe i te aroha, e ia haere mai te haèhaa e to Atua.

 

A piti : No te mea aita to te taata e parau i räpae aè i te ôpuaraa faaora a te Atua, tei pihaì iho te Ora ia òe. Eiaha e tïtau terä i nià i te raì, a faaea noa i nià i te fenua. E Hinaaro färerei to Ietu i te taata, terä ia manaò e, e haapii, e arataì e e tauturu. Ia au mai terä reo to Ietu e pii noa ra e, Eere òutou te hinaaro mai ia ù, o vau te hinaaro atu ia òutou. E te Taata tei faaroo ra, e Ora ia, e mämä ia ta na hopoià. Tirä rä ia hinaaro to te Tumu Nui.

 

Rautï : Turo : I nià i te mau taò, e teimaha e teiaha. Teimaha, e faanahoraa pinepine terä e ìtehia i roto i te feiä âpï. Aita e parau ra, e tano e rave tämau. Te vai ra te mau taò e mau, tei te huru te vairaa, i te ômuaraa o te taò aore ra i röpü. Te vai ra te taime e pa, e mo, te taò e topa mai i muri iho, terä toparaa terä mo, eita paì e taui te auraa. Te vai atoà te maraa, te vai atoà ra te räraa. Teimaha, teiaha, tau mea nei ä. Te vai ra te mono e te ono. E te vai atoà ra te mau taò mai te reira. E ua täôtiàhia rä. [...]

 

Rautï : Maehaa òrometua : Noa atu paì te tahataha atu ra te mahana, e haamaitaì ä tätou i te Atua. Ia haamaitaìhia rä te Atua, i te mea te türama noa ra te raì e te fenua ia tätou. I mua i teie uiraa, tei haamatahia mai i te hiò te tahi tuhaa no te reo matamua i faaìtehia ra, i te vähi matamua o te uiraa, teie ihoä e hinaaro ra : « O vau e te Metua hoê ä ia ». Te tahi noa mea i manaòhia atu i teie poìpoì, eere te tïtau ra Ietu i te àifäitoraa e te tüearaa e to na Metua. Ietu ihoä Ietu, te Metua ihoä te Metua. Te mea noa rä ta na e hinaaro ra e haapäpü i ô nei, te tumu no te mau òhipa atoà ta na e rave ra, aita atu maori rä te Atua anaè. O ia te haamataraa e te faahopeàraa no te mau òhipa ta na e rave ra, te Atua terä. Te reira të faaö atu i roto i terä parau matamua i roto i teie uiraa.

 

Te piti, terä ia i roto i te Mätaio, tei òre i faahope-roa-hia i roto i ta tätou uiraa. Tämata rä tätou i te âpee i teie reo to te Fatu, mai te haamataraa e tae roa atu i te hopeà o teie ìrava. Te nä ô ra i te vähi matamua o teie ìrava : « Haere mai ia ù nei, òutou atoà i haa rahi e te teiaha i te hopoià, e na ù òutou e haamäha, e aore ra e na ù òutou e faaora ». Ia parau-anaè-hia e « haere mai ia ù nei», teie to na auraa, ua ätea òe, haere mai, haafätata mai, e aore ra hoì faahou mai, no ô nei atu òe, hoì faahou mai e rave i to òe pärahiraa i pihaì iho i te Atua, hoì faahou mai e rave i ta òe tuhaa i pihaì iho i to òe Atua. No te mea, ua ätea òe, te mea ia i teimaha noa ai òe, e ia hoì mai òe, ia haafätata mai òe, e mämä òe. Haere mai, nä òe ihoä rä e rave i ta òe tuhaa, e tauturu atu vau ia òe, e haamämä atu vau ia òe.

 

Te piti o te manaò i roto i teie ìrava, te nä ô ra ia : «A rave atu i ta ù tuto i nià iho ».  Ia nä ô anaè i te parau e : « A rave atu », eere i te faaheporaa, e aniraa teie.  Te auraa, te vai täatoà noa ra te tiàmäraa o te taata e anihia atu ra ia e hoì mai. Te vai täatoà noa ra te tiàmäraa o te taata i te rave atu i ta ù tuto. E aha te tuto. Te tuto, te reira tauihaa, e faautahia nei i nià i te rei o te puaatoro, e ia tuuhia te reira mea i nià i te rei o te puaatoro, eita to na mata e neva faahou i te àui e te àtau, âfaro noa to na haereà. I ô nei, eere no te faateiaha i te taata i ani atu ia Ietu e, a rave atu i ta ù tuto, e te haapäpü rä i te pae hopeà o teie ìrava, mea mämä ta ù tuto, mea marü. Te reira ta òe e amo noa ra, mea teiaha. A rave atu i ta ù, tiàmäraa ihoä ra to òe, hinaaro òe e amo noa i te reira, tiàmäraa to òe, teie rä mea mämä. 

 

Muri mai, te manaò i mau mai i roto i teie ìrava, teie te vähi au roa atu, te nä ô ra Ietu « E ia haapiihia atu òutou e au ». Teie to na auraa, nä te märamarama e tauturu ia òe i nià i teie èà no te hoìraa. Eere teie hoìraa i te mea hoì hänoa, nä te märamarama o te parau e tauturu ia òe, e nä te märamarama e haamämä atoà i ta òe hopoià e amo noa nei e tae roa mai i teie nei.

 

Muri mai, te nä ô ra : « E marü hoì to ù e te haèhaa o te âau ». A tahi roa ra Ietu faaìte mai ai i to na huru mau. Te vai ra te taime, e ìte tätou ia na ei òrometua, oia te haapii taata, e aò i te taata. I ô nei, haamanaò na ia Ietu, to na huru mau, te marü e te haèhaa. Ta tätou atoà paha ia i hämani noa i te manaò i te tahi taime i te Fatu, e aore ia i te Atua, mai te tahi Fatu haavä i te mau taime atoà, täumiumi i te taata. I ô nei te haamanaò mai ra Ietu, to ù marü e to ù haèhaa. E mai te peu hoì te nä ô ra Ietu i roto i te Ioane : « O vau e te Metua, hoè ä», teie to na auraa,  to ù marü e to ù haèhaa, mai te reira atoà te Atua Metua, to na marü e to na haèhaa. Te nä ô atoà ra Ietu : « E noaa te ora i to òutou värua ». Te auraa, na roto i ta ù mau haapiiraa, eere e mämä noa òutou, e topa te mau mea e faateiaha noa ra ia òutou, e ora atoà rä te fenua ia òutou. 

 

Te nä ô ra ta tätou uiraa, e aha te türamaraa ta teie nä reo to te Fatu i horoà mai ia tätou i nià i ihoä ia i teie ìrava ta Mita e haamanaò mai ra ia tätou, tïra rä hinaaro to te Tumu Nui ia tätou. Ia parau-anaè-hia e : «Tïrä rä hinaaro », terä anaè, teie noa, ua hope, aita e mea ê atu i ô mai, ua hope i nià i teie. Terä mau mea e faateimaha noa ra ia òe, eere ia nä te Atua, nä te taata noa te reira, terä ia e faahamanaòhia ra i roto i te ìrava. E inaha, te hinaaro o te Atua, eere ia i te faateimaharaa i te taata, ia òre tätou ia manaò e, te täviniraa o te tahi ia taime tataùraa, e ìtehia ai e o vai to mua, o vau to muri, o vai tei tià, ta vai te òhipa e mea tere aè. Aita e tataùraa i ô nei, aita e faateimaharaa, terä rä, terä noa ta te Atua iho e ani mai ra, mea iti roa. Te rahi, terä atoà paì e parauhia ra i roto i te tuaroì, te rahi e te hohonu, eere ia nä te Atua, nä tätou noa ihoä rä. E tano atoà ia tätou ia parau e, na tätou noa ihoä tätou i faaoti mai, tïra rä, terä anaè. Te reira atoà te mea e faatüàti ra i nià i terä reo to te Fatu ta Mätaio e faaìte ra, aita atu ra hinaaro to te Fatu, hinaaro haamämä i te taata, hinaaro faaòhie i te taata i te raveraa i te mea e maraa ia na. A rave atu i ta ù tuto mea mämä, oia hoì e maraa ia òe. Terä türamaraa ta teie nä reo to te Fatu e hinaaro ra e haamanaò mai, hinaaro haamämä, te toeä rä eere ia na tätou. Mauruuru.

 

Uiraa 3 : Inaha ua ìte tätou i te mea maitaì (Mita), e aha te nünaa i òre i ìte atoà ai i te reira maitaì ; ua hape hoì ta tätou faaìteraa ra, eita änei e tano e haamata âpï faahou, inaha tirä rä hinaaro to te Atua (Rautïhia mai e Möte òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 2 Mämä (Vauvauhia e Tauatiàu v.) : Aita tätou e rave ra i ta tätou tuhaa, oia hoì te parauraa. Ua hape hoì ta tätou faaìteraa ra, eita änei e tano e haamata âpï faahou. Te nä ô nei te mau mämä e, no ta tätou ia huru faaìteraa, inaha, tirä rä hinaaro to te Atua. Ua hape anaè, e haamata âpï faahou paì. Te vai nei te tahi manaò o te mau mämä i te nä-ô-raa e, mai te peu ua hape, a färii ihoä paì e ua hape. E, nä tätou atoà ihoä terä tuhaa òhipa, te parauraa. Te au e te au òre. Tei reira tätou, a parau. Mai te peu e hinaaro tätou i te hoê òhipa, tei nià noa i to tätou huru, te toparaa reo änei, te huru i nià i to tätou hohoà. E taa-noa-hia mai e aha ta tätou e hinaaro atu ra.. Mai te peu e, mea ìriä tätou, eita atoà e färii-òhie-hia mai. Te nä ô ra te mau mämä, e ani ia nä roto i te marü, e horoàhia mai ia.

 

Pähonoraa a te pupu 4 Päpä (Vauvauhia e Âmona v., pipi òrometua) : Inaha ua ìte tätou i te mea maitaì (Mita), e aha te nünaa i òre i ìte atoà ai i te reira maitaì. 1) No te mea, aita ä te nünaa i färii. 2) No te mea, ua rahi roa te hiroà i mäòhi nui nei. 3) No te mea, na te rätere e faatere nei. Aita tätou i hape, aita ä i ravaì, e faaravaì ä. Eita änei e tano e haamata âpï faahou. E mai te peu ua hape tätou, e ìmi i te räveà e faaâpï. Ei hiòraa, te mea tahito, e faaâpï. E tano atoà e faatupu i te tahi täuàparauraa i roto i te Ètärëtia.

 

Rautï : Tanihaa :Mauruuru i terä nä pupu. Terä te tahi mau manaò i roto, te tüàti noa ra. Hoì mai au i nià i ta tätou uiraa, terä tuhaa i nià e nä ô ra : ua ìte tätou i te mea maitaì. I ô nei, aita e parauhia ra o vai, tätou. Aita te parau o te taata i haapaehia i roto i teie parau. Te mea e haapaò, terä ia mau tatararaa ta tätou i hiò mai. Faahitiraahia te parau no te haamaniraahia te taata i te repo fenua, ia au i te huru e te hohoà o te Atua. Ua ìte tätou i te Atua, mea maitaì te Atua. Eiaha no te mea ra e, e mau arataì, ua ìte ia i te mea maitaì. E parau taa ê to na. E aha terä mea e fifi ra te nünaa i teie mahana. I te ìteraa i te maitaì ta na e parau e, ua ìte òe. E aha te fenua e fifi ai, nä ô ia tätou, ua ätea te nünaa i te Atua. Aita te nünaa e ìte faahou ra i te auraa e te faufaa o te Atua. Ia òre o na ia ìte i te faufaa o te Atua i roto i to na oraraa, e fifi o na. Eita o na e ìte i te faafaa o to na parau. Eita atoà o ia e ìte i te auraa o te parau o te fenua. Te fenua e täamu ra ia na. E te reira mau parau atoà, ua riro ia e parau moè. Aita o na e taa faahou. E aha te ora, mai te mea ra e, ua parauhia o na i te tahi parau eere i to na. Ua hape änei tätou, ua hape änei hoì i te faaìteraa. Aita tätou e faaìte faahou i te nünaa i te vähi tei reira to na parau, ua arataìhia te nünaa i te vähi aita to na parau i reira. E te vähi tei reira to na parau, ua faaìtehia o na mai te mea e, e mea ìno. Aita e ora to ô, e pohe. E ia na reira anaè tätou i te parauraa e, eita e ora.

 

Haamanaò tätou i terä parau ta te Fatu : « Parau atu na vau ia òe i te parau no te fenua… » tono atu ai e fäì, o vau te täuà mau. Te auraa, ua hape mau ta tätou faaìteraa. Haamanaò atoà tätou i terä parau ta te Fatu e parau ra i te mau haapii ture : « Ua huna òutou i te täviri o te ìte… » Aita i hinaarohia ia ìte te nünaa i terä täviri. Oia hoì, te täviri no to na parau, te täviri o te fenua, te täviri o te mäòhi i to na mäòhiraa. Eita änei e tano e haamata âpï-faahou-hia, oia. To tätou paruparu, terä ia te mau manaò e haerehia mai ra e te pupu. E tano e haamata âpï faahou. Ia ìte òe, e ua hape òe eiaha paì e haamä. Eiaha e haamä i te parauraa e, e ua hape. E aha te auraa, e aha e fifi i te hoì, e hoì, haamata âpï faahou, e hoì muri. Aita te ùputa i piri. Te vai matara noa ra te ùputa. To òe parau, tei roto i te parau a te Atua, ta te fenua e faaìte noa ra. Tirä rä hinaaro to te Atua. Ia ora na.

 

Tehihio òrometua : Terä, mauruuru maitaì te rautï. Paraparau mätou i roto i te pupu, o vai teie mau taata. I roto rä i ta òe tatararaa, ua ätea anaè te nünaa i te Atua, ua ätea atoà ia i te ora, te märamarama. Inaha hoì, e nünaa hoì te reira no te Atua. E mai te peu e nünaa no te Atua ra, te vai ra ia […]  I roto atoà ta òe tatararaa, te nä ô rä paì òe, teie nünaa, e nünaa Mäohi, te here e te aroha te reira o te Atua, të òre i ìte i to tätou parau […] te reira rii noa te manao ta ù e hinaaro e paraparau. Ia hiò anaè tätou i ta tätou uiraa, e aha te nünaa i òre i ìte. Ua ìte tätou i te mea maitaì, nä hea  paì tätou i te pähono, tei òre i ìte no te mea ua horoàhia mai e te Atua […] Ua hape hoì ta tätou faaìteraa. E oti, i reira tätou e haere mai i nià i terä parau e, e tano e faaâpï faahou,...te tahi mea âpï […] haapoto  […] e hoì i muri […] Eere änei paì nä te Atua teie ôpuaraa, mai te haamataraa mai ta na i parau e, märamarama, märamarama ihoä, inaha hoì Eere ra änei e ôpuaraa nä te Atua […] e tiàmäraa to te taata i mua i to na parau i mua i te Atua. Aita änei te Atua i horoà i terä tiàmäraa fifi ai tätou i teie mahana […]. Mai te peu ua fifi tätou i teie mahana, terä noa ihoä ia huru to tätou i teie mahana Te reira paì te mea e hunaaro ra ia märamarama maitaì. Nä ô noa tätou i te parau ua fifi te fenua […] ua hara te taata, eere änei te ôpuaraa atoà terä nä te Atua, manaò noa terä [...] ta ù e hinaaro noa e paparau, tirä rä noa.

 

Rautï : Turo : E, aita, mauruuru no terä rahiraa manaò. Aita ra vau e taa maitaì ra e, e aha mau ta òe e hinaaro ra. Te tahi taime, te vai ra te pöiri, te hinaaro o te Atua eiaha e pärahi i roto i te pöiri, e, eiaha paì e nä ô e, e vaiho noa. Te parau no te mäìtiraa, eita atoà vau e tüàti ra i terä parau no te mäìtiraa. Eiaha, eiaha no te mea aita vau e tüàti ra, ua oti ê na rä to òe manaò, te reira te tanoraa. No vai teie hiroà, aita vau e taa. Ia parau anaè au i te mäòhi, eita òe e parau, e aha to òe hiroà. Eita, no te mea ua ìte au o vai ta ù e parau ra. Ua ìte atoà rä vau i to na färii òre, e aha te tumu. Ia parau ra òe i to nünaa no te mea, ua rahi roa te hiroà, aita tätou e anihia e haere e taiò te rahiraa hiroà. Aita, parau noa paì òe e, to òe nünaa, nä roto i to na hiroà, e taa mai o ia ia òe. Aita tätou e anihia ra e haere e taiò te rahiraa hiroà o te taata e pärahi mai nei, e tau noa mai na i nià i to tätou nei fenua i teie mahana, pähono. O òe, ua ìte òe i ta te Atua ôpuaraa faaora, ua ìte òe. A òre atu ai e färii, e mea taa ê, terä ia tiàmäraa ta òe e parau ra, e tano o ia e òre e färii. Eita rä òe e tano ia òre òe ia parau no te mea, ta òe te reira tuhaa, parau, te faaìteraa ia na.

 

Ia òre o ia e färii, ua oti. Eere te reira i te peàpeà, no te mea ua tae te parau. Ère, mai terä ta te Fatu e parau ra : « âhiri au aore i haere mai e parau, aore ä rätou e hara. I teie nei rä, aore ä rätou ôtoheraa. Te auraa, eere, aita paì tätou e ìmi ra i te räveà e huti i te taata, faatae i te parau. Ua tae anaè te parau, ua oti. Te färii o na e te òre o na e färii, ua parauhia. Te vähi päpü, eita te parau a te Atua e hoì faufaa òre noa ia na ra. Ère, teie nei te fifi o te nünaa, eiaha atoà tätou e faaòhie noa i te parau e, e hinaaro paha terä no te Atua, vaiho noa ia tupu âpitipiti noa te ìno e te maitaì. Eita. Eita e tano ia vaiho âpitipiti noa na. E aha te auraa o te reira huru oraraa ta tätou e hinaaro nei. Te pupu o te ìno, e rave o na i ta na. Aita, e faanahoraa ihoä no te arataìraa i te nünaa. Eita òe e tano ia haere noa òe na nià noa i to òe manaò, na nià atu te reira i to na manaò no te mea, hoê Fatu ta tätou e pee ra. Eita ia e tano e vaiho âpipiti noa. E aha te auraa o terä parau ta te Fatu : e vaiho ia tupu âpitipiti noa. Tei roto te parau i te taata, e färii mai te tahi, aita te tahi e färii. Òhipa o na ra ia te reira te òreraa e färii. Ère, mai te peu te fifi ra òe i te parau no te mäìti-raa-hia e te Atua, no te mea no òe, hoê noa nünaa ta te Atua i mäìti, Iteraèra. E tano atoà rä vau e parau atu ia òe, aita, ua mäìti atoà te Atua i te Mäòhi ei nünaa no na. Eere te hinaaro e, ia upootià òe e aore ra ia upootià vau, ia tupu ra te hinaaro o te Atua. Terä parau no te mäìtiraa, eere hoê nünaa tei hau i te tahi. E faaìte ra rä te reira nünaa e, mai teie atu, e täpura òhipa ta òe e rave no te Atua. Eiaha paì òe e manaò e, ua hau aè ia òe i te tahi nünaa, haapäpü-noa-raa òe, e hinaaro to te Atua ia òe, ia rave òe, faatupu i to na hinaaro. Te reira te auraa o te parau o te mäìtiraa. Eere rä e, te parauraa e, tei nià aè te mäòhi. Aita, aita. Ua mäìti atoà ihoä te Atua i te tahi atu nünaa, na na iho e faaìte ia rätou e aha to na hinaaro ia rätou. No tätou rä te Mäòhi i teie mahana, aita, e mea päpü maitaì te hinaaro o te Atua. Teie parau no te haamata âpï faahouraa, ua taa maitaì ia tätou e aha te auraa. Mai te peu e haapii òe i te tamarii, tatara òe i te tahi parau aita o na e taa, haamata âpï faahou. Te auraa, e ìmi òe i te tahi räveà ê atu ia märamarama. Eita òe e onoono e mai terä ta òe i rave mai na, e aita o na i taa, taui paì te tatararaa. E ìmi òe i te tahi räveà ia märamarama ihoä ra o na. Te reira te auraa o te haamata âpï faahouraa. Te taata eita o na e riàrià, taata faatau, e parau o na : mäuä teie mea teie tamarii, aita ra e maitairaa ai, nä te faatau terä. Eita, e ìmi, e ìmi i te tahi räveà, e haamata âpï faahou, taui te mau haapiiraa. Te hopeàraa o te haapiiraa, te märamarama ia mätara, te reira te höpeàraa o te haapiiraa. Ia manao anaè au, faaea atoà tätou i te pari noa e, te taupupu no te nünaa. Aita, te tahi taime, te aratai terä e òre ra e hinaaro ra e haere i terä vähi e parauhia ra. Mea òhie aè no na i te reira taime e parau e, no te nünaa te fifi. Aita, o na atoà. Ia tatara anaè òe i te nünaa, no te mea te nünaa te tiaì noa ra i to na arataì. Ua ìte anaè o na e, ua matara te arataì, mea tatara, haamäramaramahia o na, ua ineine te nünaa i te haere, aita te nünaa e fifi.  Te faaòhie atoà ra paì tätou i te tahi taime i te parauraa e, no terä puèraa ùrï. Âhiri o vau anaè, ua tae ê na. Eere, eere mea na reira. E arataì no te nünaa ra, e arataì ia i te nünaa. Ia ìte atoà te arataì e aha atoà te auraa o terä parau e tiaì. E faaineine atoà te èà, te reira atoà te òhipa a te arataì. E haereraa âmui teie no tätou. Parau mau na mua mai te pöiri, e, eiaha ra e moè i te taata i te märamarama, e te vähi ta tätou e manaò ra te reira atoà te pöiri, te reira atoà te märamarama i teie nei. Terä, e, eiaha e fifi i te huru pähonoraa, no te huru taa òre paì o terä mau manaò ta òe e tuu noa mai, eita atu ra e taa faahou e, i hea mau e haamau ai te manaò e pähono atu ai òe. No te rahi ihoä o ta òe mau uiraa e tuu mai ra, ua tämata vau i te haruharu mai i te vähi e mau mai, e terä ta ù i tämata atu i te pähono.

 

Tehihio òrometua : Aita, ua tano ihoä, aita e faahapehia atu te reira tatararaa. Tei nià noa to ù manaò i terä parau e[...]a taa noa atu ai te tahi mau mea o ta òe i tataratara [...] tei nià ia terä parau e, te nünaa o te Atua [...]ua nünaahia te Atua [...] ti, ti reira noa to ù manaò [...] papü maitaì ihoä mätou te mau arataì, te nünaa ta mätou e arataì ra, faahoìraa ia i te Atua ra [...] teie nei, i roto i terä nünaa ta mätou e arataì nei, te vai ra te maitaì, te vai ra [...] te reira rii noa, tei roto i terä manaò.

 

Rautï : Turo : Mai teie, mai teie. Tiàturi òe i te Atua, e Atua to òe. E aita òe e tiàturi i te Atua, aita ia to òe e Atua. Parau terä no te taata hoê. No te pupu taata, nünaa. A horoà te reira nünaa i to na tiàturi i te Atua, e nünaa o na no te Atua. E ère rä e mai te tahi tiàraa faaütahia i nià ia na, ta na atoà rä te reira haapäpüraa, e aita teie vähi e haamanaòhia no te taata. Te vai ra ta na täpura òhipa e rave i rotopü i te taata. Eere paì ia no te parau-noa-raa e, e nünaa tätou no te Atua. E ia oti, haere atu ai òe e rave i ta òe òhipa mai ta òe i hinaaro i terä vähi. Eita. E mäìti, no te Atua òe aore ra no te taata. Faatupu òe i ta te Atua aore ra, e faatupu òe i ta te taata. Mai teie paì, teie tätou e pure noa nei « ia tae mai to òe hau », Ia oti atu te pure, haere ia e haamau i te hau o te taata, aita ia e âfaro ra. Âhiri tätou e faatupu na i te hau o te Atua, ua mau ê na paha te hau o te Atua. No terä rä mea e, mea ê ta tätou parau i mua i te Atua, mea ê ta tätou e rave ra i mua i to na mata, muri iho hinaaro ia ia mau te hau o te Atua. Te fifi o te taata, te vai noa rä ihoä, e ère. Mai te mea rä e türaì rii täua i teie parau i mua, e nä ô noa ia täua e, te vai ra te taata e òhie noa to na manaò i te huti mai te tahi pae i te tahi. Te auraa rä, aita e päpü rä to na mauraa. E, e tano atoà e parau, aita atoà to na faaroo i päpü maitaì ra, no reira o na i te òhie i te huti haereraa te tahi pae e i te tahi. Hau roa atu, hau roa atu, te feiä faaroo, te feiä tei manaòhia mau rätou i te faaroo, te paraparau poritita nei. Te feiä poritita, te paraparau pïpïria nei. Eita atoà te taata e taa faahou. Âhiri, o vai mau na te mau arataì. No te mea te faaòhipa nei tätou i te parau a te Atua ei räveà e faaìno i te manaò o te taata. E no terä mea e, mea au na te taata terä mau parau i roto i te pïpïria, manaò atu rä o na e, terä e taata maitaì. Haamanaò te rämäraahia Ietu, ua ìte atoà te tiàporo i te ìrava pïpïria. Terä, te fifi paì ia o te taata, te vai ra to na paruparu, eere rä, eere te faahaparaa i te taata. Terä paruparu to te taata, te haamanaò noa mai ra i te vähi i reira tätou e haapüai ai ta tätou tauturu ia na, haamäramaramaraa, haapäpü maitaìraa e aha te hinaaro o te Atua i roto i teie oraraa e i roto atoà rä i teie parau ta na e haamanaò mai nei ua ìte òe. Mai te peu te reira rä, e òhie atoà ihoä ia te taata i te parauraa e, aita e taata i haere mai e parau. Mai te reira rii ra.

 

Namata v : Tauturu mai na teie manaò. No te mea i roto i terä tatararaa ta te rautï, te nä ô rä paì te rautï e, i fifi ai te nünaa no te mea ua ätea, ua ätea paì o ia. No te mea te nünaa, te vai ra to na arataì. Terä ia i paraparau ai mätou te pupu i naùaè nei. E, te tahi noa paì mea, e haapäpü tätou, aita ihoä paì tätou e rave rä i ta tätou tuhaa parau. E riri paì to muri, te auraa, ia parau hape-anaè-hia, haere roa atoà paì terä hape. Tei ô, tei roto noa paì i terä parauraa […]

 

Rautï : Turo : E, e tano e haapäpü-òiòi-hia ia òre, mea ê ia parau anaè mai òe mai te reira. Huru e, te fifiraa ihoä. E . Ia hiò, ia hiò tätou i te oraraa o te nünaa i teie mahana. Te rahiraa, aita vau e parau ra te taatoàraa. Te feiä tei roto i te fifi, te faaìte noa atoà mai ra te reira, ua ätea rätou i te Atua. Te räveà ta te Atua, no te mea e räveà ta te Atua e horoà ia matara te taata. Aita rätou e ìte atu ra, eere tei te Atua rä te mau räveà ta rätou e pee ra. Te auraa, to rätou fifi ua ätea rätou. Teie nei, terä mau taata e ora ra i roto i te päroita, na reira tätou i te hiò, te fifi atoà rä ihoä te tahi pae. Te vai ra ihoä, e pee rii ra i to rätou arataì, teie nei e hiò ia, e ara paì. Te tanoraa mau, to na tiàraa, e tiàraa faaora. Na na e ìmi i te ora o terä nünaa horoàhia na na e haapaò. Ia fifi te tahi, na na e ìmi i te räveà. Teie rä hoì ta tätou e ora nei, mea taa ê rii. Nä te nünaa e ìmi mai i te ora no te raatira. E ia fifi anaè te nünaa, aita e taa na vai ra. Terä, e hiò faahou i terä mau mea. Ia òre paì tätou e haamau noa i te manaò e hape rii te hiòraa. Faaroo na tätou i te parau, terä reo to Ietu e parau ra i te taata, òutou, òutou atoà tei teimaha te hopoià, òutou atoà e fifi ra, òutou atoà e hepohepo ra haere mai, haere mai ia ù. Teie nei, i parau ai haere mai, no te mea tei te ätea. Haere mai, haere mai e rave i ta òutou tuhaa i te Atua ra. E rave i ta òutou tuhaa, a rave i to òutou pärahiraa i roto i te òhipa a te Atua, matara to òutou  fifi. No te mea tei te ätea, ua ätea, ua faaätea. No reira Ietu i tuö ai e haere mai. E tano atoà paha na reira i te hiò, te fifi e orahia ra e te nunaa i teie mahana. Aita rä tätou e tuö atu ra e haere mai. No te mea paha rahi roa, eita e noaa ia tätou i te rave. E tuhaa ihoä rä ta tätou i mua i terä mau fifi ta tätou e ora ra, ta tätou e ìte ra i te mau mahana atoà. Aita vau e parau ra no òutou, te parau noa ra vau, terä, te haamanaò mai ra ua ätea terä mau taata i te Atua. O vai tei ätea ia vai, e parau taa ê ia. Ua ätea ihoä rä.

 

Marii òrometua : Pähonoraa a te rautï i parau i rauaè iho ra e, ua hape änei te faaìteraa. I muri mai te nä ô ra te rautï e, ua arataìhia te nünaa i te vähi aita to na parau i reira.

 

Rautï : Turo :Terä tuhaa matamua, te nä ô ra òe e : ua hape änei. E. Hoê taata ia rave o na i ta na òhipa, eita o na e pärahi noa i roto i te hau, e uiui ihoä o na. Eita o na e faaea i te ui. Tupu anaè te tahi fifi, na na e ui. E aha, aita e tano ra ta ù arataìraa, aita i tano ta ù tatararaa. Eere änei o vau te tumu i fifi ai. Terä, e tuhaa terä na ù. Eere no terä mea ua parau o na, nä ô o na e, eere te òhipa na ù i teie nei. Eita, eita. Te piti, ua arataìhia te nünaa i te vähi aita to na e parau. Te mea rä tei ora mai, mai te haamataraa mai e tae mai i teie nei, e faaitoito paì te nünaa i te ìmi i te räveà ia ö, ia parau-atoà-hia aè to na. No teie nei tätou i te haamata-rii-raa i te färii i te parau o te Mäòhi, aita to na parau e mua ra. To na hiroà, ta na himene, eita e ö. To na huru, räpae. Mea ö rii mäite noa mai te nünaa. Te auraa, aita ihoä to na e parau, no teie nei tätou i te täpeàraa, i te faahitiraa i te parau o te nünaa, te parau o te fenua. Aita ä rä te reira parau i riro ei parau matara no te täatoà. Te täfifi rii noa ra ihoä te tahi pae, i mua rii noa ihoä i terä huru. Eita paì terä, eita e tano i ô, eita e tano i ô, eita e tano i ô, i ô. E i te mea i te tahi mau taime, te tahi mau òrometua, tei roto i terä mau pupu himene. Aita vau i fifi. Teie nei, ia âfaì i ô, e te âfaì mai i te vähi tei reira te Atua, na na teie faufaa, eita e tano. E uiraa terä. Ia òre paì òe ia hiò mai i terä manaò i to ù mai te tahi, faatororaa i te rima. Aita e haamanaòraa noa e, to tätou parau, terä arataìraahia mai tätou, e fifi, e parau fifi to tätou. Eere i te mea färii-òhie-hia mai. Mea haere rii mäite noa mai tätou e, a te haamata ra. Te haamata ra paha tätou i to tätou iho parau. Aita ä paha i tae i terä fäito tiàmä tätou ia parau i to tätou parau, ia ora i to tätou hiroà i roto roa atoà i to tätou faaroo. Te auraa, e àro ä terä e toe ra ia tätou, täpae atu ai i terä vähi ta tätou e hinaaro ra, ei parau to tätou io tätou iho.

 

Viritua òrometua : Uiuiraa, manaònaò, te vai ra paì terä manaò e, aita paì to tätou nünaa e matara ra i te faaìte i to na parau, e i te ora i to na parau. E terä parau e, ua ätea. Te mea rä ta te mata e hiò ra, oia paha. Te parau paì no te ora, mea matara paì to tätou nünaa i te faaìte i to na parau. I roto noa i teie âvaè tiurai. Hiò-anaè-hia, mea matara to tätou nünaa mai te tamarii e haere roa atu i te taata paari. Faaìteìte anaè mai i toàtä, e nä ô ihoä òe, ua ìte teie nünaa i to na parau. Te fifi ra rä te tahi vähi, e matara i ô, eita e matara i ô. E aha ia te tahi räveà aore rä, mai te reira noa änei hoì ta tätou faaìteraa, ta teie nünaa. E uiraa teie, tei roto tätou i te ètärëtia. E, e nä fea i te tatara i teie òhipa.

 

Rautï : Turo :Aita te tere, aita ia te manaò i täpae i ô, e manaò matara terä e haere mai ra. Te uiraa rä ia tätou,  no te mea terä ta na e parau mai ra e matara i ô, eita e matara i ô. Ua matara i ô no te mea ua tatara mea mä, eita e ö i ô nei no te mea ua täpirihia e tätou. Eiaha e faarahi i te uiui. I ôraa ra, a te vai ra ihoä ia te faatanoraa, ua ìte ia vau e ua taa noa ia te faatanoraa. Ia âpee noa paì i terä manaò,  no te aha te matara i ô, eita e matara i ô nei. Eita atoà ihoä rä ia e tano e faaòhie roa mai terä roa. Te vai ra te mau òhipa e tatara nä mua, e haamäramarama. E rave ihoä rä i te reira mau tuhaa, ia òre paì tätou ia parau faahou e, aita e âfaro ra, e matara i ô eita e matara i ô, täua mau taata noa nei ä. Te feiä e haere e himene i ô, eita e hinaaro ia himenehia i ô. I te tahi taime, terä mau taata e haere ra e himene i ô, ia hoì anaè mai i ô, eiaha eiaha i ô nei. Mai terä rii tätou, te auraa, te fifi to tätou iho matara òre i mua i to tätou iho parau i taraihia mai. Täpiri mai ai ta tätou mau faanahoraa, ta tätou mau faanahoraa rii, e, aita ä ia. Tätou rä terä i mua i to tätou fifi, aore rä te mau mea e haafifi ra ia tätou i teie mahana, te tuuhia ra tätou i mua i to tätou iho parau. Terä.

 

Taarii òrometua : Aita, mea märamarama, aita ia e täfifi ra i ô. Te tahi ihoä rä maa mea iti o ta ù i huru ê rii iho ra i roto i te àroraa a teie nünaa, terä ihoä rä tuhaa piti. Te nä ô ra paì e, te hape ra, ua hape te faaìteraa ra, e [...] te huru haereraa parau ihoä hoì ia terä. Ia haamata anaè rä nä roto i terä huru haapäpüraa mai terä, ua ìte ihoä hoì vau e, tei muri mai te uiraa. Tei ô rii paha ia te uiuiraa, eita ia teie hohoà uiraa ta ù e pau i teie hora nei, mai te mea ra e parau… Eere atoà ihoä hoì ia no te parau noa i te tömite rautï, paraparau pauroa hoì ia i te rururaa òrometua. Te vähi rii noa ihoä hoì vau i peàpeà rii ai i roto i te reira mea, terä paì, e poto rii paì terä huru pähonoraa rii, eiaha mai terä, mai terä huru parau. A tahi ia no te reira tuhaa. A piti, âhiri atoà ihoä e tano türaì rii atoà paì te mea naa […], feruriraa i te tahi vähi aore rä, faaìteraa tuatäpaparaa nä roto i te mau vähi eiaha rä e hape. No te hape änei te faaìteraa i òre ai te taata e faaroo, te reira ia te tahi uiraa. Ia hiò anaè vau i te mau ìte o te Atua i roto i nä faaauraa e piti, tae mai i to tätou tau, manaò anaè vau mea maitaì te faaìteraa. Te tarià rä, e tarià faaroo paì, tei reira paha ia te fifiraa. Tae roa mai rä hoì i teie taime, no te mea ia parau anaè tätou i te parau no te faaìteraa, ta tätou ia i färii e, terä terä te faaìteraa a teie ètärëtia. Ia parau anaè tätou e ua hape, a, eere ia i te tahi parau naìnaì, te piti ia o te vähi paraparauraa. No reira hoì au i parau atu ai eere paì ia i te tahi parau naìnaì roa. Ia parau anaè atu vau i terä . Aita atoà rä hoì au e hinaaro ra e, e faahiti-noa-hia i te paeàu höpeà mai terä, e înaa i ô e faaea atu ai. Tei ô rä ia ta ù faauiuiraa i ô. Eita atoà paì vau e mauruuru e ia parau-noa-hia mai e, mai terä, te hape ra ta tätou faaìteraa. Tae roa mai i teie mahana, te tiàturi ra vau e, no ta tätou huru faaìteraa i täpae atoà ai tätou i roto i teie huru paparauraa i teie mahana. Teie paì ta tätou e parauparau nei. Eere ihoä paha ia i te mea tere roa, eere mea vitiviti roa te tauiraa. Tiàturi rä vau e, no terä huru faaìteraa ta tätou i täpae ai tätou i teie mahana i ô nei. Paraparau ai tätou mai terä, âpee rii ihoä ia i te tahi taime. Te reira, tei ô rii ta ù, te uiuiraa i nià i terä mea, eere rä no te tömite rautï noa vau i parau ai i terä parau, e uiuraa teie i te rururaa täatoà. I nià i terä parau, nià ihoä i terä tuhaa iti, terä tuhaa faaìteraa. Tiàturi atoà ra rä vau i teie mau mahana, ànanahi e mahana maha, te vai ra ä te reira huru parauparauraa e tano atoà paì e tauturu i te rururaa òrometua, tei ô noa.

 

Teraì òrometua : Mauruuru i ta tätou paraparau i teie mahana âpï. Te tahi noa aniraa no terä ihoä vähi hape, e eita rä vau e haere i nià i te mea, te aniraa noa ia turo e, terä paì parau e inaha, tïrä rä, te reira noa. Inaha, tïrä rä, e hinaarohia […] roto, na mätou terä, te reira noa e turo. 

 

Rautï : Turo :Parau-anaè-hia tirä rä, te auraa, terä noa aita atu ai, ua hope. Inaha, ia ômua anaè te inaha i te tahi ìrava, no te faatoro ia i nià i te tahi manaò, te tahi mea. Inaha, te auraa terä, ia oti faaìte atu ai e aha te mea e hinaarohia ra e faaìte. Teie, teie paì to na faanahoraa i terä inaha. Ua parau-anaè-hia rä e tirä rä, terä ia ua oti rä, terä noa. Te reira te manaò i nià i terä parau tirä rä. Te tahi noa hiòraa, i roto i te päpaìraa rata nä roto i te reo mäòhi, ia òpani anaè te taata päpaì i to na mau manaò, terä ihoä te òpaniraa tirä rä, tirä rä parau. Te auraa, ua oti ta ù parau. Ua oti, tirä rä.

 

Rautï : Möte òrometua :E, marama, terä to te rururaa tirä rä, tirä rä. Terä, hiò-anaè-hia atu aita e manaò faahou to tätou. E te tae atoà ra ia i te taime e e faaea ai tätou no teie taharaa mahana. Te faahoìhia ra te paparauraa i roto ia Maharepa.

 

Pure (Maehaa òrometua) : E te metua e, ua ìte mai òe ia mätou i teie mahana. Ua tauturu mai òe ia mätou i teie mahana. Te Fenua e, ua ìte atoà mai ia mätou i teie mahana. Ua tauturu mai òe ia mätou i teie mahana. No reira, a färii mai i te haamaitaì. A färii mai i ta mätou haamauruururaa, e ia riro te mau òhipa atoà o ta mätou i rave i teie mahana, ei faaìteraa nä mätou i to òe hanahana. No òe te Hau e te Mana e te Hanahana e a atu e a hiti noa atu. Hum.

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens