Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
7 février 2013 4 07 /02 /février /2013 16:17

MAHANA MAHA 19 NO TIURAI 2012

PAE POÌPO

HAAMORIRAA

Rautïhia mai e te päroita Âfareaitu

ÈTÄRËTIA POROTETANI MÄÒHI

TAÌNUNA O NÄ MOORÄ ÙRA I TE MATA ÒÒI

O ÂFAREAITU TEIE I TE PARAU RII HEREHERE, TE FARE ARII, TE

FARE ATUA

 

PAPA HAAMORI –TERERAA

 

TAÙRAA : Haamaitaì mätou ia òe, e te Atua Tumu Nui, Tahi,

Fenua no to mätou fenua, Mäòhi no to mätou maohiraa

Reo no ta mätou faateniteniraa, te iho tumu no to mätou ora,

Uruaìraa no mätou i roto i àti e te fifi,

Metua faaroo i to mätou reo tätarahapa,

Monoì tävai i to mätou mau mauiui

Mai te tamarii nei mätou, i àohia e to na metua

Te hoì mai nei mätou, mä te âau tatarahapa, no te ani ia oè, ia haamahora mai ä oè i to rima metua

E ia färii ia mätou i roto i to oè here, te tumu o to mätou ora

Ua nä to te raì, ua tä te aroha o te Atua.

 

HIMENE

 

ÂRUERAA

 

E te metua e, mai te aara o te hinano e tähiri i nià i te tua o te fenua,

Ia tahiti aè te märamarama i to na hau i roto i te reva,

Ia tïtiri atoà mai to òe here, i te hau o to òe aroha i nià ia mätou

Ia î to mätou âau i te oàoà, e ia pee mahu noa ta mätou ârueraa

E ta mätou faahanahanaraa i to òe iòa moà

Ia töriri mai ä to òe hämani maitaì

I nià i to oè fenua, to oè nünaa

E ia faateniteni noa mätou i to oè iòa moà, e amuri noa atu

Aroha mai ia mätou e te Tumu Nui e,

Aroha mai ia mätou

Aroha mai i to òe nünaa, ta oè i mäìti, ei nünaa no òe

Aroha mai, aroha mai

 

HIMENE

 

POROÌ

 

Ia haamaitaìhia e ia haamäuruuruhia te Atua Nui Tumu tahi, to tätou Metua, te tumu o te ora, i to tätou nei färereiraa, e to te rururaa nei, ia ora na, te maitaì noa ra. Ta tätou parau no teie poìpoì, teie, TO Ù ÂIÀ TUPUNA. E hi te höroà atu vau i te tahu mau no to ù âià tupuna. O TAÌ NUNA, taì nuna o nä Moorä ùra i te mata òòi, te iòa matamua ia i topahia no teie nei fenua, ei topatopa no Terehe-a- Manu tei arataìhia mai e te àito tahuà ra o Türahu Nui, mai Havaì mai, o te Rüàu te iòa o te tara tiaì i te reira tau. I muri mai, o Àimeho Nui, Àimeho Nui i te rara varu, i te tau a fano mai ai o Ruahatu i te âià nei, tei faaau i te tara tiaì o te Rüàu ra, mai te upoo ra te huru i roto i te hua o te ata ônino Pua i te raì, aore atu ra i parau-faahou-hia te tara tiaì ra, te Rüàu, o te Faaaupoo rä. I teie mahana, o Moorea, Moorea i te rara varu, Moorea i te moo reàreà, taura täamu i Tapu-aè-Manu, tei parauhia i teie mahana o Maiào i te mani ào, riro atu ra te tara tiaì o te Faaaupoo ei tataùraa no nä Maehaa pii fenua, o Moearii e o Âvearii, tei tohi i te èà i nià i te tara tiaì ra o te Faaaupoo, aore atu ra i parau-faahou-hia o te Faaaupoo, o Tohièà rä e tae roa mai ai ia tätou i teie nei mahana.

 

Taì Nuna, Àimeho Nui e o Moorea, te iòa ia i topahia no teie fenua.

 

Te Rüàu, te Faaaupoo e o Tohièà, te mau iòa ia i topahia no te tara tiaì ra o te fenua nei. Te ìte ra ia tätou e, e toru iòa, e toru tau, hoê noa ihoä rä fenua, taua fenua iti nei ä, e toru ra faaìteraa ta rätou, oia hoì te vai te tau no te Hui Àito, te vai ra te tau no te Hui Arii e te vai ra te tau no te Hui Tupuna, mai te mau fenua atoà o te ao mäòhi nei, e toru iòa , e toru tau, eita e òre e, no reira i topahia ai te iòa o teie tuhaa, te Tuhaa 3, eere änei, Te Metua, Te Tamaiti e te Värua Maitaì, e manaò noa hoì te reira.

 

Mai te peu, e rave mai tätou i te parau no te tara tià o te fenua, ta tätou e faateniteni, ta tätou e faatura nei, ta tätou e amoamo nei i te parauraa e, a hiò i to mouà, a hiò ia Tohièà, a hiò ia Aoraì, eita e òre e, no te tahi pae, eere i te mea faufaa no rätou, eita paha e òre e, no te mea aita i päpaìhia, aore ra aita i haapiihia, âreà no te tahi pae, e oàoàraa terä no rätou, no te mea ua ìte rätou i te auraa i parauhia ai to te mouà, ia au i terä mäa reo iti e nä ô ra e : « Ia tura te taata i te âià, te metua tei fänau ia oùtou, ia hiò te täatoàraa i to na mouà, o te hanahana te reira o te âià, auë hoì te reo aroha o te fenua e, to ù metua vahine.

 

Tohièà, to na auraa, ia au i te âài o teie nä maehaa, ua tohihia te èà, aita ra o ia i täpae i nià i to na vairaa, oia hoì i nià i te tupuaì o te mouà, fätata roa, hoê noa taahiraa toe, e ia au i ta tätou nei tumu parau no teie nei matahiti, ua ìte òe, ua faaìtehia òe i te mea maitaì », oia hoì ua ìte òe, ua faaìtehia òe i te èà, e taua èà ra, no te hoìraa ia i te âià tupuna, te fare metua, o òe e te nänaa mäòhi e to òe Atua, te Atua no te here e te aroha. No reira, ei ôpaniraa i te manaò, e reo ia no te tupuna i te parauraa e, òre noa atu òe e here mai ia ù, e here noa vau ia òe, te huru ia o te manaò. Ia ora na.

 

 

HIMENE

Uiraa 1 : I mua i te Ìtaia 53, 1-3 – Mätaio 6, 1-4, e aha te faahemaraa e tiaì noa mai ra i te taata tei hinaaro i te faatupu i teie parau no te aroha (Rautïhia mai e Vaetua òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 2 Päpä (Vauvauhia e Teriitäriatehaumatatini t.) :To te rururaa, ia ora na. Teie te pähonoraa a te pupu 2 Päpä. I te hiòraa a te pupu i nä taiòraa e 2, Ìtaia 53, 1-3 e te Mätaio 6, 1-4, te faahemaraa e tiaì noa mai ra i te taata i te faatupu i te aroha, o te vahavaharaa ia e te haafaufaa-òre-raa i te tahi. Te raveraa i te parau o te aroha, ei òhipa faateitei, faarahi ia na. Inaha, te faatupuraa i te parau no te aroha, e òhipa moè te reira, e òhipa e rave mä te òaòa e mä te òre e tiaì te faahoìraa. Te faahemaraa, e òhipa ta te tahi i rave i hema ai tätou. Ua faaruè tätou i te maitaì i faaìtehia ia tätou.

 

Ei hiòraa : Te vai ra terä to tätou mau metua, e haere mai i te fare, e haere mai e tämäa. Ua iti terä reo i teie mahana e ua òre roa i te tahi mau vähi. Te tïtauhia ra ia tätou e faatupu i te maitaì i faaìtehia ia tätou, oia hoì e pii faahou e haere mai i te fare, e haere mai e tämäa. Teie aroha e parauhia nei, eere te parau noa, « ia ora na », aore ra e âpä, te faaìte atoà rä i te hape. Te auraa, te aroha, e faaìteraa ia i te parau mau e te parau tià. Ia mämü anaè i mua i te hape, te parau tià òre e te haavare, ua ö ia i roto i te faahemaraa i te òreraa e faaìte i te maitaì. Ua hema noa tätou ia tätou iho, i te òreraa e faatupu i te maitaì i faaìtehia ia tätou. E faaitoito i te àroraa i te faahemaraa e haafifi ra ia tätou i te faatupu i te aroha.     

 

Pähonoraa a te pupu 1 Mämä (Vauvauhia e Ariirua v.) : To te rururaa, ia ora na. Terä mai te pähonoraa a te mau mämä. I mua i te uiraa : « E aha te faahemaraa e tiaì noa mai ra i te taata tei hinaaro i te faatupu i teie parau no te aroha ».

·        Ia au i te faaìteraa a Ìtaia 53, 1-3, te mea i matara mai : Ua vahavahahia te parau no te aroha o te Atua. Aore i haapaòhia te aroha o te Atua. Ua hunahia te parau no te Aroha. Te vai atoà ra terä manaò e, te mäìtiraa i te huru e te hohoà o te aroha.

·        Ta te manaò nänäraa i te Mätaio  6, 1-4, te mea i matara mai, terä ia manaò no te faateiteiraa te taata höroà. Eiaha e faaòto i te pü ia ìtehia mai òe. Te auraa, e mea moè te parau no te aroha. Ua rau te huru o te faahemaraa, tei pïhaì iho noa o ia ia tätou. Te tïtau noa ra o ia ia hià te taata. Eiaha rä ia moèhia ia tätou e, tei pïhaì iho noa te Atua ia tätou, te Tumu o te aroha. Tirä rä.

 

Pähonoraa a te pupu 3 Päpä (Vauvauhia e Sabrina òrometua) : To te rururaa, ia ora na. Teie te mau manaò tei maraa i te harurharu. Te rahiraa o te mau manaò, e te haapaò e te haapaò òre atoà i roto i te pupu. Haamäuruururaa rä, ia riro atoà teie täuàparauraa i roto i te pupu, ei täuàparauraa atoà no tätou e te rururaa. Te aniraa ia i te pupu ia tià mai, no te faaìte ai i te mau tätararaa manaò tuuhia i roto i te taime feruriraa, no ta tätou uiraa matamua.

·        Teie te manaò matamua. I roto i te Mätaio : « Ta òe faaìteraa aroha », eiaha e faaòto i te pü nä mua, eiaha to òe aroha ia riro mai te tahi mea faaìteraa ia òe iho. Eere o òe ta òe e tuu i mua.

·        Te piti o te manaò, i nià ihoä i terä huru parau « Aita te Ètärëtia e tauturu » : Te manaò i matara mai i roto i te pupu, « Oia », aita rä tätou e ìte, no te mea eere mai terä ta tätou e hinaaro.

·        Te toru o te manaò, ia au ihoä ia i te parau no te utuà, e tätarahia i roto i te puta a Mätaio : « No te òhipa moè, e utuàhia ai òe ».

·        Te parau no te « hema », te riroraa to òe manaò i te tahi, e te « faahema », te faariroraa i te hoê òhipa, ia fati to òe manaò, te tahi atoà parau no te faahema, faateitei ia òe. Te hiòraa i te parau no te faahemaraa i roto i te pïpïria, aita te Atua i faahema i te taata. Terä mai te mau manaò tei maraa i te haruharu, mä te haamäuruuru atoà i te rautï tei âmui atoà mai i roto i te pupu.

 

Rautï : Auguste : To te rururaa, ia ora na. Mäuruuru maitaì i te mau manaò o nä pupu e toru, o tei höroà mai. No te mea hoì, teie te mahana hopeà, âhiri paì, e tämata e taui. Na te rautï e ui atu, eita e òre e maitaì atu ä paha ia ta tätou feruriraa parau. A tirä ra. E tauturu noa atu teie manaò, ta te rautï e höroà i nià i terä ta te pupu e höroà mai ra. Ta tätou uiraa te na ö ra : « E aha te faahemaraa e tiaì noa mai ra i te taata i te faatupu i te parau no te aroha ». Te vai ra terä na taiòraa e piti tei höroàhia atu ia tätou no te taiò. Te vai ra terä ta Ìtaia 53, 1-3 e te Mätaio 6, 1-4. E rave noa rii mai vau i te tahi manaò ta Ìtaia e faaìte ra. Eiaha rä te taatoàraa, te tahi noa vähi no te tururaa ihoä i terä uiraa ta tätou. Te nä ö ra o Ìtaia : « Mai te ohi âpï ra i te tupuraa i mua i to rätou aro, e mai te aa i te repo marô ra, aita o na e huru e te nehenehe a haapaò atu ai tätou ia na. Aita o na e huru, aita o na e hohoà i hinaaro atu ai tätou ia na. Terä ta Ìtaia faaìteraa. Ia haere anaè mai tätou i nià i teie ta Mataio 6, 1-4. Terä ia ta Ietu e nä ö ra :  « E ara, o te rave òutou i ta òutou parau maitaì i mua i te aro o te taata, ia hiòhia rätou a òre a noaa ta òutou utuà i to òutou metua i te ao ra. Ia höroà òe i ta òe taoà aroha, eiaha e nä mua e faaòto i te pü, mai ta te feiä haavare i te mau tunato e te mau aroä ra. Ia haamaitaìhia rätou e te taata. O ia mau ta ù e parau atu ia òutou ra : « A roaa ta rätou utuà, âreà òe ia höroà i ta òe taoà aroha, eiaha ta to rima àui e ìte i ta to rima àtau e rave ra ». Terä te tahi mau manaò ta teie nä taiòraa e tauturu mai nei ia tätou i roto i teie uiraa. E aha te faahemaraa e tïaì mai ra i te taata tei hinaaro i te faatupu i teie parau no te aroha. Te tahi mau manaò e höroà mai ra e teie nä pupu e toru, ua tüàtiàti rii. Te vai ra, a tahi : te parau no te aroha, e mea moè. Te faahiti terä pupu matamua. Te vai ra atoà ta rätou huru parauraa e, te aroha, eita e tano e faaòtohia te pü, aore ra e faaìteìehia i te vähi taata. Te vai atoà ra ta tahi parauraa e, no te aroha, e mea moèmoè te reira. Terä ia ta Ìtaia e faaìte ra. Ia tupu mai te ohi âpï i mua i te aro o te taata, e mai te aa i te repo marô ra. Aore o na huru e te nehenehe a haapaò atu ai tätou ia na. Aita o na hohoà, hinaaro atu ai tätou ia na.

 

Ia hiò-anaè-hia teie nei parau, no Ietu teie parau. Mai terä te aroha. Mai terä ta te pupu e faaìte ra. Mai te reira te aroha. Te aroha, eere i te tahi mea e faaìteìtehia i mua i te aro o te taata. O te tahi mea moèmoè, e te tahi mea ia ta te aroha e hinnaro ia vai noa o na i roto i te moèmoè. Terä ihoä mau manaò ta te pupu e faaìte ra. Teie nei, ia òre anaè te taata e faaìte i te aroha i mua i te taata, e mäuruuru änei te reira mau taata. Tätou te mea pinepine roa i te faahiti i te parau o te aroha. Ia òre tätou e faahiti, e mäuruuru änei rä hoì terä mau taata, tei ìmi i te räveà no te tauturu mai, a faaìte mai ai, terä to rätou aroha. Ua päpü maitaì ia, e te vai ra ihoä ia to rätou mau manaò i muri mai. Ia nä ô anaè paì o Ietu : E haapaò maitaì, mai te peu e e taoà ta òutou e höroà ra, eiaha e faaòto i te pü. E tano atoà ia e täpiri i terä manaò e, eiaha e täìri i te pahu. Eiaha e tïtau i te feiä täviri hohoà. Tei reira te hinaaro o Ietu i mua i te parau no te aroha. Eiaha e faaìteìtehia, eiaha ia riro te aroha ei vähi faaìteìteraa. Terä ta te pupu e haamanò atoà mai ra. E mea moèmoè te reira mea i roto i te taata. Te reira te mea e hinaarohia mai ra, eiaha rä ia riro ei òhipa faaìteìte, e òhipa e ànaànatae mai ai te taata nä na te reira mea e faatupu. Haamanaò na rä tätou, aita i maoro aè nei, i teie mau tau i muri nei, e tupu te fifi i roto i to tätou nünaa. Te vai ra terä mau àti i tupu, ua faatupu atoà tätou i te aroha. Ua tae atoà te parau nä roto i terä paroita e terä tuhaa, e tauturu i to tätou nünaa. No te mea, e òhipa päpü maitaì te reira, ta tätou i rave. Te vai atoà ra te tahi pae, te faatupu atoà rätou i te aroha, mea hoo rä, aore ra e tae roa i te parauraa mai ai, haamanaò mai. Te vai atoà ra terä e faatupu atoà ra i te aroha, mea mäìtiìti rä. Mäìtiìti i te taata o ta na e hinaaro e faatupu i te aroha. Inaha, aita te Atua i mäìti i te taata. E te mea o ta na e hinaaro ra, te taata eiaha atoà mäìti. E faatupu i te aroha, höroà. Terä ia parau i ârauaè ra, e mea moè. Ia nä ö anaè paì, e aroha te Atua. E tano atoà ia tätou ia uiui, ua ìte anaè rä hoì tätou i te Atua. Aita, aita tätou i ìte i te Atua. To na rä aroha, te faaìte noa mai ra ia tätou, terä ta te fenua e to na î, te moana e to na î, te raì e to na î, te rahi  o te âano, te hohonu e te teitei o te aroha o te Atua, aita e mahana e tuua. Aita atoà te Atua e poro ra, terä mai te aroha. Hau roa atu, aita te Atua i tono mai i ta na mau merahi no te faataì i te pü, ia ìtehia to na aroha. Teie nei, te faahemaraa. Te tiaì noa ra te taata ia faaìtehia o na. Te tiaì noa ra o na ia hanahana o na. Ia ìtehia te òhipa o ta na i rave. Mai te mea, eita e faaìtehia, e faufaa òre te òhipa o ta na i rave. Eita e òre te reira taata, e mäuruuru òre ia to na. E hoì noa o na na roto i te mäuruuru òre, no te mea aita i faaìtehia. Terä atoà ia ta tahi pupu e faaìte atoà mai ra. E inaha, te parau noa mai ra te Atua eiaha e maìti, a rave i terä. Eiaha e maìti i te taata o ta òutou e hinaaro ra e tauturu. Te aroha, eere atoà i te faaîraa âfata. Eere i te reira. Te aroha, e räveà. Eere atoà i te räveà e hanahana ai te taata. E räveà rä no te tautururaa i te tämahanahanaraa i te âau o te taata, i roto i to na mau fifi. Tirä rä hinaaro to te Tumu nui. Mäuruuru i te faarooraa mai.

 

Viritua òrometua : E, ia ora na i teie poìpoì. Mäuruuru e te rautï. Aita e manaò faahapa i nià i te manaò o te rautï, i nià rä i te tahi parau ta te manaò e hinaaro e parau, terä ia vähi e nä ô ra e, te faahema. Te vai ra paì terä peu e mäìti, terä paì e faahitihia iho ra e, mäìti no te faatupu i te aroha. Àhiri i nä ô, terä paì taata e mäìti o na i te taata mäìti no te faatupu i te aroha, terä paì mäìtiraa o na, eere no te faatupu i te aroha, no te faatupuraa rä i to na hinaaro. I roto i te manaò ta te rautï e faaìte mai ra, te ìte ra ia vau i terä parau no te vahavaha. Haavahavaha i te tahi. Te mäìtiraa tätou i te taata no te faatupu i to tätou hinaaro, eita ia te parau no te aroha e tupu. Te taahiraa i te taata, oia ia. Terä ia te tahi hiòraa ta ù no te faahema, e riro te taata i roto i to na manaò, ia tupu to na hinaaro, no te faatià i te tahi. Püòi anaè atu vau i to ù manaò, mai te peu e, te ìte ra vau e, terä taata, mea paruparu o na i roto i te òhipa, eita vau e mäìti i te tahi taata ê atu. E parau rä vau ia na, e haere e färerei ia na. Te reira, e faatupu te reira i te aroha. E parau vau ia na, hei, paruparu rii ta täua òhipa. Âhani òe e nä ô. Te reira rii te tahi vähi o ta ù e hinaaro nei e parau ra, ia òre paì tätou ia riro i roto i terä faahemaraa, manaò atu ra tätou e, te mea o ta tätou e rave ra no te faatupuraa ia i te aroha, inaha hoì eere te aroha ta tätou e faatupu ra, te mea ta ù e rave ra, ia tupu ia to ù hinaaro, eiaha rä te parau no te aroha. Te reira rii te tahi vähi ta ù e hinaaro ra e püòi atu, e mänaònaò, i roto i to tätou oraraa, nünaa mäòhi, mäuruuru.

 

Tehaapapa òrometua : Te vai ra paì te tahi vähi i roto i te tätararaa a te rautï, e hinaarohia ra te tahi türamaraa. Terä ia parau e nä ô ra e, te aroha e tämä o na i te âau o te taata.

 

Vaetua òrometua : Terä ta te rautï e parau e, te auraa mau o te parau « tämähanahana ». Te reira te manaò.

 

Iotua Ioane òrometua : Te vai ra paì te tahi tuhaa mouà io mätou, i roto i te tuhaa mataèinaa i Maatea, parauhia o na i mua ra o te Aroha Nui, teie mahana o te Temanava. Te aroha nui ia rahi. Te uiraa ra i ô nei, tei nià ihoä ia i te parau no te aroha, i ui noa na te manaò, te vai ra änei te ôtià o te aroha. E mai te peu te vai ra te ôtià, i hea paì e faaea ai te aroha. Aita i moè ia ù terä parau e, e ôtià to te mau mea atoà. Mai te peu ihoä rä, aita e ôtià, a tirä ia. Te uiraa matamua ia. Te piti o te uiraa, te nä ô ra, eere änei i te aroharaa ia òe noa, e riro atoà ei faahema. Te aroharaa paì ia òe iho, aita änei e riro atoà ei faahema.

 

Rautï : Turo :  Mäuruuru i te mau manaò. Terä ta Ah-Min i nä mua mai ra, eere paha i te uiraa, te haapäpü noa mai ra i te tahi mau vähi faaravaìraa. Te färiihia atu ia terä faaravaìraa. Terä e haere mai ra, te haamanaò mai ra, te vai ra te tahi mouà io mätou, te Arohanui i mua ra, Temanava i teie. Te vai noa ra ihoä te parau, aita te parau i taui, aita atoà te mouà i naìnaì mai, te aroha rä o te taata tei taui. Te parau, te vai noa ra, noa atu ia, te parauhia ra Temanava, te auraa o terä parau Temanava, te âau. Te haamanaò mai ra te reira i te huru o te mau taata e pärahi ra i terä tuhaa fenua, e parau matara, e parau ôhie te parau no te höroà, eiaha atu ä te höroà, a rave. Tei nià paì to tätou manaò, e höroà, âreà i mua ra, aita, èrä iho, a rave, âfaì, a rave. Ua ìte atoà ihoä ia tätou e, te huru mämü rii ra terä reo. Ua ineine rä te fenua i te faatupu i te mea tä na e täpeà noa ra, i roto i terä iòa tä na e mau ra. Ua haere anaè mai te piti o te manaò, ia nä ô anaè mai e, e aha rä, eita änei te hereraa ia na iho e riro mai te tahi faahemaraa. E tano te manaò e ui, aita ia e ôtià i te manaò, e te ui atoà mai ra « e ôtià änei to te aroha ».  Mai te peu paì, te hereraa ia na iho, e faahemaraa, ua tämata Ietu i te faahema i te taata. Ietu paì e parau ra e, e piti noa ture ta te Atua e hinaaro ra i te taata ia haapaò, here ia na, here i te Atua, here ia òe iho. Te auraa, terä te hinaaro o te Atua, here ia òe iho, ia ìte òe i te here ia òe, e ìte òe i te here i to òe tauaro. Ia òre ia maraa ia òe i te here ia òe, aita atoà òe i ìte i te here i te taata. No reira, te hiò nei ihoä tätou, i nià i terä manaò e, te auraa o te parau “here ia òe iho”, haapaò noa vau ia ù anaè, to ù anaè maitaì. Eere te reira. I roto i terä mau haapiiraa ta Ietu e höroà ra, aita, terä te tauturu ia òe, ia tupu ia òe te aroha ta te tahi pae e tiaì mai ra. Here òe ia òe nä mua roa. To òe here ia òe, te here atoà ia e maraa ia òe i te faauta i nià i te tahi pae. Te auraa, eere i te tahi faahemaraa, te tahi rä terä tauturu ta te Fatu e höroà ra. E te vähi mau terä tätou i paruparu ai i teie mahana, terä hereraa ia tätou iho. E te reira te mea e tano ia poroì ia tätou, a here ia òe iho, a here i to òe parau, a here i to òe fenua, a here i te faufaa ta te Atua i höroà mai nä òe. Eere änei terä parau o to tätou nünaa i mua ra, te aroha, te here. No terä rä hemaraa tätou, färiiraa i te tahi hiòraa taa-ê atu i terä ta te fenua i haapii mai, te mea ia i huru mämü ai te reo o te aroha. Riro mai nei o Tearohanui ei Temanava. E ia parau hoì Temanava, aita te taata e ìte faahou ra e, e aroha to roto. Faaea noa atu i nià i Temanava, täôtiàhia atu ra Temanava i nià i te tuèraa pöpö, e aita atu ra i roto i te faatupuraa i terä parau no te aroha ta te fenua e faaìte noa ra. E manaò tauturuturu noa terä.

 

Te ôtià, i hea e faaea ai, tätou i teie mahana, te nä ô ra, ua ravaì paha terä. Ta Ietu, aita o ia e tuu ra i te ôtià. Terä i hämani ìno mai ia òe, a pure atu nö na, terä i pöàra mai, höroà atoà atu te tahi ia mäha to na hinaaro tüpaì. Ua ìte ihoä tätou e, eita e maraa ia tätou. Te taa ra ia tätou te ôtià, te ôtià o tätou iho, te parau rä, to na tanoraa mau aita to na e ôtià. Te parau paì o te aroha, aita ia  to na e ôtià. I roto rä i to tätou püai, aore ra to tätou paruparu taata, nä tätou e tuutuu ra i te ôtià i roto i te tupuraa o teie parau.

 

Âneterea v. : Ia ora na, e to te rururaa. E uiraa teie, eere rä i te tahi uiraa rahi, e maa uiraa mäitiiti noa i roto i te tätararaa a te rautï. Te nä ô ra teie uiraa ia au i te tätararaa a te rautï, te nä ô ra paì o na e, aita te Atua i tono mai i ta na mau merahi no te faaòto i te pü, te reira noa vau. No te mea, ua ìte vau e tei roto i te pïpïria i terä parau e, ia tae anaè i te taua mahana ra, e tono mai ai te Atua i ta na mau merahi mä te pü, a tätara mai ai òutou.,

 

Tehaapapa òrometua :E parau faufaa roa ta tätou e paraparau ra. Ta tätou haapiiraa « ua faaìtehia òe i te maitaì ». Haere anaè mai i nià i teie tuhaa to tätou, nä ô ia vau i te märamarama, ua faaìte-atoà-hia paì tätou i te aroha, e aha rä terä mea i mau ai tätou. Mea rahi te hiòraa e paraparau-atoà-hia i roto i ta mätou pupu, terä noa reo pii e, haere mai i te fare, haere mai e tämäa, te reira noa aè, e terä rii atoà paì ta tätou i faahiti i teie hepetoma e, ia haere anaè paì tätou e färerei i te taata, to tätou mau rüàu, mai te peu e mäa te vai ra, ia hoì anaè òe, e hoì atoà paì òe e te mäa. Teie mahana, nehenehe òe e mataìtaì terä tari meià, hoì noa ihoä òe, òe anaè. Te auraa, ua ìte paì tätou i te mea maitaì, e aha terä mea e mau ra, mau ra tätou ? Tei ô te uiuiraa, mea rahi ihoä ia te manaò i nià i terä faahemaraa, parauraa ia ta te tahi, haere mai e faanaho io tätou. Te tahi atoà, o tätou ihoä ia, ua hema noa tätou ia tätou, te òreraa e rave i terä maitaì i faaìtehia ia tätou. Ua nä ô atoà rä mätou i roto i te pupu e, aita änei te parau o te aroha e ravehia ra paì e tätou, mai te tahi mea e ora vau, no te faahapa ia i te tahi, aita òe e rave atoà ra mai teie. Ia manaò anaè vau, eere mai te reira. Ua ìno ê na te aroha i ô. Mêa ê atoà ia terä e, ia tauturu anaè vau, ia faaarahia paì e, ua tauturu vau. E ia òre ia faaarahia, e mau roa terä tauturu, e haere roa atoà terä taata. Te vai ihoä ra paha te tahi mea e toe ra i roto i teie parau, parau mau ihoä paha terä e faahitihitihia ra, o tätou ihoä paha terä e fifi ra. Ia hiò anaè vau, teie atoà te parau e tauturu atoà ia tätou, i roto i terä fifi to tätou. Matara faahou anaè ta tätou parau, mahora faahou anaè te rima, ua ora faahou tätou. Te reira ia te mänaònaòraa. E parau faufaa roa terä ta tätou e parau ra. Ua faaìtehia paì tätou i te maitaì. Te auraa, ua faaìtehia tätou i te aroha, toe noa tätou. Te reira noa te tahi mänaònaòraa e paraparau atu ra.

 

Rautï : Turo : No terä faaòtoraa pü. Fätata vau i te parau ia na, eiaha e rave faahou i terä parau faaòtoraa pü, e rave noa i terä mea tirirï i nià i te pereoo taataahi, e rave noa i te reira, e ravaì noa. E hohoà noa terä. No te rave noa mai i terä parau ta Ietu e parau ra e, eiaha paì te taata ia ìte. E taoà moèmoè paì terä. O òe e to òe âau, a òre rätou a ìte mai, aita òe i rave ia mäuruuru rätou, ia ìte rätou, ia pöpö rätou ia òe, ia hau terä taata e ia tämata òe i te vähi e maraa ia òe, ia haamämä rii i to na fifi. Te aroha te reira. Terä manaò e haerehia mai ra e Jean, te reira ihoä. I roto i teie mau faanahoraa ta tätou, ia tere tätou io tätou, i roto i te mau päroita, te haamäuruuru nei tätou i te taata, no to rätou aroha e to rätou here, terä mau tauturu ta rätou. Te nä ô ra tätou, te oraora noa nei te parau o te aroha e te here. I roto ia i terä mau faanahoraa. A hoì na i roto i te oraraa o te taata tätaì tahi, ia faaruè paì tätou i te faanahoraa, ia toe noa mai te taata o na anaè, i reira tätou e ìte ai, ua marô teie parau no te aroha e te here. E tano, ua ìte, ua ìte, aita e taata e tano e parau mai e, aita i faaìtehia, ua faaìtehia tätou, ua ìte mai tätou, ua ora mai tätou. O tätou rä terä e òre e faaora faahou ra i terä parau. Eiaha tätou e tiaì e nä te tahi pae e faaora. Ua rave-atoà-hia rä teie parau no te aroha, i te parauraa e, e nünaa färii te Mäòhi, färii hänoa i te au pehu atoà. Haere anaè mai te rätere, färii atu, färii atu, noa atu ia e ìno ta rätou e âfaì mai ra. Eere te reira te haamataraa o te aroha, no te mea te reira aroha, e toata te paaìna mai i muri mai. Te reira te aroha terä e faaitoitohia ra te nünaa ia parau anaè e, e nünaa färii noa. E aroha i te taata, te taata e te taata, e te reira mea, terä ia ia ta tätou e parau ra e, ua ìte, ua ìte tätou. Ua ìte atoà rä tätou e, ua haapae tätou. Te tahi mau hau rarahi, e faufaa rarahi ta rätou. Te faufaa ta te Atua i höroà na te Mäòhi, te aroha e te here. Terä te faufaa ta te Atua i höroà na te Mäòhi, ua haapae rä o na i teie mahana. Terä ia to na fifi e haere noa ra i te rahiraa. Nä na iho, o na iho te tumu. Eere nä te moni ta te Fenua e âfaì mai nei, e faaora ia tätou, nä terä aroha e terä here to te Atua ta tätou i haapae. I ora mai na te mau metua i roto i to rätou, e tano änei hoì e parau e, i roto i to rätou ravaì òre, eere. Ua ravaì ihoä rätou i te mea e ravaì ia rätou, e ua hau. Ta rätou mau ôpuaraa, te tupu ra. I roto i te moni òre, matara noa te mau mea atoà. Te reira paha te haapiiraa, aore ra te tïtauraa ta teie parau e tïtau mai nei ia tätou i teie mahana, ia ìte faahou tätou e, tätou atoà iho te tumu o to tätou àti, tätou i haapae i ta tätou, tätou i faaruè i teie parau no te aroha e te here. E rave faahou, eiaha e tiaì ia mea, ia mea. Mätau paì tätou, ia rave anaè i te tahi òhipa, neva i muri, èrä aè te âmuiraa, èrä aè te päroita. Eere, te taata, ua ìte òe, nä òe e faatupu i teie parau, aore ra ia òe teie parau e mä roa atu ai. Ua ìte atoà rä hoì tätou, ia mä teie parau, ia moè, to tätou parau terä e moè ra. Te auraa ra, na tätou iho e faaora ia tätou, nä roto i te rave-faahou-raa i terä faufaa ta te Atua i höroà mai ei faufaa na teie nünaa. Tei roto to tätou ora i to tätou rima. Ua ineine rä te Atua i te tauturu mai ia tätou, i te faatupu-faahou-raa i te reira.

 

Rautï : Vaetua òrometua : Mäuruuru i terä mau uiuiraa. Eiaha atoà e tiaì roa ia faaotihia mai e te Âpooraa Faatere e te Âpooraa Rahi, a faatupu ai i te reira mea, a rave noa i te vähi te reira tätou.

 

Uiraa 2 : Te maitaì e te ôtià o te ture i roto i te oraraa o te taata. E aha ta òutou maramarama i te parau o te huru. Te haèhaa, mea piri aè i te huru, aore ra i te ture (Rautïhia mai e Vaetua òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 4 Päpä (Vauvauhia e Âmona v., pipi òrometua) : To te rururaa nei, ia ora na faahou ä tätou i teie poìpoì âpï. Te nä ô nei ta mätou uiraa : « Te maitaì e te ôtià o te Ture i roto i te oraraa o te taata. E aha ta òutou märamarama i te parau o te huru. Te haèhaa, mea piri aè i te huru, aore ra i te Ture ». Teie ta mätou pähonoraa :

·        Te parau no te Ture : Te haamanaò Ietu i ta te Perofeta e i ta te Ture. E aroha i te Atua e i te taata. Te faatià atoà nei o ia e te ôpani atoà nei. Te fä i reira, e maitaì ia to muri, oia hoì ia faatura e ia haapaò. Ia òre, e pohe ia. No te täatoà e na te täatoà, ia mätara te fifi o te nünaa. E mana no te täatoà, eere rä no te feiä e hämani ra.

·        Te Huru : No te taata hoê. No te täatoà, taa-ê te tahi e te tahi (te auraa, te haèhaa, te marü, etv). Ia ìtehia i roto i te parau, te òhipa e te mana. E te mau mea atoà e ü i nià i te taata, oia hoì te fare, te àhu, te fenua, etv).

·        Te parau no te Haèhaa : O te tahi ia te reira huru o te taata. E piri o ia i te huru, eiaha rä i te Ture. Ômuahia mai mai roto ia i te fare, i roto ia i te ùtuafare.

·        Mäòhi : E huru haèhaa, e mäòhi tei färii, tei tauturu, tei faatura, tei aroha. I teie mahana, te haamanaò nei terä parau ta Mita i te faahoì i te Mäòhi i nià i to na vairaa, no te mea aita e iòa faahou to na, ua tümähia, ôpanihia, maoti ua toe rii mai ia, teie ia ta tätou e haamata nei i te rave. Te mau haamoriraa (Ta Papetoài, ta Maharepa, ta Teàvaro, ta Âfareaitu & ta Haapii). Te manaò i ô nei, a rohi, a faaitoito. Terä ia to mätou manaò i nià i ta mätou nei uiraa. Mäuruuru;

 

Pähonoraa a te pupu 3 Mämä (Vauvauhia e Täpati v.) : Te nä ô nei te pupu Mämä 3, ta mätou uiraa : « Te maitaì e te ôtià o te ture i roto i te oraraa o te taata. E aha ta òutou maramarama i te parau o te huru. Te haèhaa, mea piri aè i te huru, aore ra i te ture. » Te nä ô ra ta mätou pähonoraa, te ôtià o te Ture, nä te Atua i höroà mai.

·        Tautururaa ia òe, arataìraa ia òe, eiaha òe ia paruparu. Mea maitaì te ture ; e ôtià atoà rä to na. Ia hape òe, e täìri te ture ia òe.

·        Te Ture, e nehenehe o ia e faaâpï, e taui, e haamaitaìraa i te tahi òhipa, mai te tahi ùtuafare änei, aore ra i te oraraa tötaiete. Te parau o te ôtià o te ture, ia faaturahia, ia aurarohia, ia haapaòhia.

·        Te huru, tei nià noa i te tupuraa òhipa taata i to na huru.

·        Te rahu e to na huru, te fenua e to na huru. Nä te huru e te òhipa e faaìte mai i te haèhaa.

·        Te ture a te Atua, e tïtau o ia i te maitaì no te taata. Tirä rä atu ai.

 

Rautï : Maehaa òrometua : Te mea noa e toe ra, faaätea noa i te tahi mau vähi rii. Te reira noa ia te vähi e tuuhia atu. Âhiri ihoä paì i roaa maitaì i te âpapa, ia taa terä, terä e terä. E te taime e hinaarohia ai, ìriti noa mai ia. Nä ô, e toru tuhaa i roto i teie uiraa, te vai ra te parau no te Ture, te Huru e te Haèhaa. Täpirihia mai ai nä parau matamua e piti, e aha rä mea piri aè i te haèhaa i te tahi, aore ra te tahi. Mai terä ihoä ta terä nä pupu i haamanaò mai ra. Te ture, o te mau faanahoraa ia i tïtauhia i te taata. Te taatoà ia haapaò. Te auraa, te ture no te täatoà teie parau. E, aita atu e hopeàraa to te ture, ia maitaì. Te tanoraa mau ra, aita e ture ìno, no te mea e tauturu, e faaôhie te ture, ia maitaì te oraraa o te taata. Teie nei, no te mea e mau faanahoraa terä e anihia ra i te taata e haapaò, te taa atoà ra ia tätou e, ia haapaò o na, e maitaì te oraraa. E ia òre hoì e haapaò ra, e fifi atoà te oraraa. Ia iti to na haapaò òre, e iti atoà ihoä ia te ture i te haùti i nià ia na, aore ra i nià i te täatoà. E ia rahi to na haapaò òre, e teimaha rii atoà ihoä ia, te mea e faautahia mai i nià ia na. Mai terä rä te vairaa o te parau no te ture. No te täatoà, eita o ia e mäìti i te taata, te taata rarahi, te mea naìnaì, te taata tiàraa, te taata aita e tiàraa. E òrometua, eere i te òrometua, te peretiteni, eere i te peretiteni, eita e mäìti i te taata, no te täatoà te parau o te ture. Te mea noa e anihia ra, haapaò, e maitaì te oraraa. Terä, te ture. Te piti : teie ia parau no te Huru. Teie nei, nä ô, a ui anaè vau ia òutou, e aha te huru. E aha ia ta òutou pähonoraa. A ! aita i hape. Te mea rä e anihia ra, ia nä ö anaè, e aha te huru. Te anihia ra, e aha te auraa terä mea e Huru. Oia hoì, te ìmihia ra te märamaramaraa o terä parau e Huru. Eere rä ia, mea pähono âfaro roa mai, maitaì te huru. Peneiaè, te reira ihoä. No reira, te uiraa i nä ö ai ai, e aha ta òutou märamaramaraa i terä parau e, Huru. E nä ö tätou i te âpapa, no te mea e âpapa maitaì atoà. E toru hiòraa i te vähi e faaòhipahia ai i teie parau, Huru. Te hiòraa matamua. Te hiòraa ia no te mäa. Ia àmu òe i te tahi mäa. Peneiaè mea monamona, mea àvaàva, mea tehutehu, etv… Te auraa, te huru i ô, o to òe ia âpaparaa i to òe manaò no te faaìte i te au, aore ra i to òe au òreraa i te tah mäa. Eiaha no te mea, mea au òre te mäa. Terä ra âpaparaa òe i to òe manaò. Ah ! mea monamona teie mäa, e taime rä mea tehutehu teie mäa. Te âpaparaa òe i to òe manaò, no te faaìte i te au aore ra i te au òre o te tahi mäa. E parau-atoà-hia terä, e Huru. Te huru ia o te tahi mäa.

 

Teie nei te piti, terä ia hiòraa räpae. Mea rahi te hiòraa. Mai te peu e rave tätou i te mäa, e ùru änei, e nä ö ia tätou e, te huru o te ùru, mea òmenemene, aore ra mea püroroa, mea taratara, te räpaeraa terä, mea mä-reàreà änei, mea mä-ùteùte. Terä hiòraa räpae, e parau atoà tätou i te reira mea e, e Huru, e hiòraa räpae rä. Mai te peu e rave tätou i te taata, e taata huru poria, eere i te mea poria roa. No terä ra hiòraa räpae to na, e te vai atu ra ä te hiòraa.

 

Te toru o te vähi e faaòhipahia ai te parau o te Huru, teie ia. Tei nià ia te manaò i te mau tauiraa ta te taata e ìte ra i nià ia na, aore ra i nià i to na tino. E parauhia te reira mea, e Huru. Mai teie. Mai terä e haere rii ra i terä huru hora, e nä ö tätou e, veàveàhia atu ra. E ia pö aore ra âahiata, toètoèhia atu ra. Te reira mau tauiraa, ta te taata e ìte ra i nià ia na aore ra i nià i to na tino, e parau-atoà-hia te reira e, e huru. Terä nä vähi e toru e faaòhipahia ai te parau no te huru. Teie nei, ta tätou uiraa, terä parau o te Haèhaa, mea piri aè o na i terä mea e höroàhia ra, te auraa no te Ture, oia hoì e nä ô paì tätou, mai te tahi manaò i täpeàhia mai ra, te haèhaa no te täatoà terä parau, aore ra te haèhaa, te tahi atoà ia huru. Te huru, eita o na e ö i roto i te faanahoraa o te ture, no te mea eere terä parau no te täatoàraa. E rave na tätou i te tahi mau hiòraa, no te mea te vai ra te taata e to na huru marü, te vai to na huru teitei, teòteò, ìriä. E huru anaè te reira, eita rä e tano e faahepo i te tahi taata. No reira i na-ô-hia ai, eita paì o na e ö i roto i te faanahoraa ture. Eita paì e tano e faahepo i te tahi taata, e âau teitei, haaviti e faahaèhaa. Eita e tano. Eita teie parau e ö i roto i te faanahoraa o te ture. No reira, te haèhaa, e huru atoà terä mai te mau huru atoà o te taata. Teie nei, ia òre atoà ia moèhia ia tätou i terä mau manaò e vai ra i roto i te huru, e te vai ra paì te mau tauiuiraa, e ìte-atoà-hia atu nä räpae. Mai terä te tahi taata e hiò anaè òe, eere roa paì i te mea paraparau roa, to na huru mea mämahu. E ìte-noa-hia atu ra paì nä räpae, no te mea rä e tauiui noa. E rave tätou i te tahi hiòraa, e taa te mau òrometua, nä ö noa tätou, i roto i te fare pure, ia faaitoito anaè te òrometua, o te marü hopeà, te haèhaa, aita e piti mai ia na i te ìte i terä mea e marü e te haèhaa. Taahi noa aè o na i räpae aè i te ôpani fare pure, taui taùe noa to na huru. Te auraa te huru e tauiui o na i te tahi taime, mai te mataì paì te tahi taime. Taime ra ihoä Maoaè, e na te taui taùe noa, Maraamu. Mai te reira atoà te taata, e tauiui noa atoà. Eita o na e paraparau, ia tià mai ra mea huru rahi ia hue mai. Terä paì taata ta ù i ìte i to na huru, eita o na e paraparau, ia tano i to na mataì. I nià i ta tätou uiraa, te taa noa ra ia tätou e, te haèhaa, mea piri aè ihoä ia o na i te huru. Eita te ture e ö mai. Mauuruuru.

 

Tehaapapa òrometua :Aita, te tüàti ra ihoä ia terä faataaraa te huru e te ture. Ta ù rä uiraa tei nià paì terä, mai te peu paì e haafaufaa tätou i teie parau, e parau faufaa ihoä teie, terä ia tïtauraa i te taata. Te auraa, e tïtau atoà teie i te täatoà. E rave noa vau i te tahi hiòraa, te fenua o te feiä aè ra (Christian Taouvama), te vai ra paì terä mea ua faaö roa paì rätou i roto i ta rätou peu, parauparau anaè i mua i te taata, tuu mai ihoä rätou i terä mea nä mua. A e huru ê rii ihoä ia tätou, no te mea aita tätou i mätau, mea nä reira paì te parauparau, te faahaèhaaraa i mua i te taata, e te reira ta ù uiraa. Mai te peu e, e parau faufaa paì teie, faaea noa anaè paì tätou i nià i te huru, eita ia e nä ô noa ia tätou mai terä, ua tano ia te reira ua tano ia, e aita i tano te tahi, tei ô te türamaraa e hinaarohia ra, inaha e parau faufaa teie e te tïtau mai ra te Atua ia tätou e haere paì mai te haèhaa. Tei ô te uiraa.

 

Rautï : Turo : E, te ìte ra tätou e e parau faufaa roa teie, te ìte atoà ra rä tätou i te fifi ia hinaaro anaè paì tätou e, ia rahi aè paì terä hohoà taata. Eere paì na te tahi faaotiraa e faatupu mai, e aore ra e faarahi i te tupuraa o terä hohoà taata. Te tumu rä o teie uiraa, faaineineraa ia ia tätou i terä parau ta Ietu. Terä paì ta Ietu e faahiti ra i roto i te Mätaio, ia ìte paì tätou e, e aha mau te mea ia au paì i terä mänaònaòraa ta òe. E aha te vähi e tïtauhia ra i te taata, no te mea terä taata haèhaa, aore ra terä huru taata haèhaa, mea varavara. Terä rä nä nià nià, terä teòteò, a, mea rahi ia te reira, e aita e faufaa e tanu, e tupu hänoa. Te taata rä e taiò i terä parau ta Ietu no te haèhaa, e feruri atoà o na, eere. Teie, no reira teie uiraa e te mau manaò i höroàhia atu, e faaineineraa noa ia tätou i te hiòraa i terä parau ta Ietu, tei haafaufaa atoà i te parau o te haèhaa. Eiaha no te tahi pae, no na atoà iho nä mua roa. O na atoà iho tei haapäpü e mea haèhaa vau e te marü. Eere, no na paì ia. Teie nei rä, eita terä parau e vai noa no na, e hiò atoà te taata e nä fea terä parau e riro atoà ai ei parau atoà aè no na. Inaha, te Fatu ta tätou e pee ra, e Fatu marü e te haèhaa. Ua ìte-anaè-hia i nià i te taata te tahi huru taa-ê i ta te Fatu e faaìte ra, te vai ra te tahi mea aita i âfaro. E mai terä rii ihoä ia, mai terä paì mataì e tauiui noa, ia haere anaè mai i te tahi taime, mea püvaìvaì maitaì, e muri iho ia paapaaìna anaè mai, e èrä e âhure atu ra i täpoì fare, e mai te reira rii. E muri mai ia tätou e päpü roa atu ai i reira paha ia e höroàhia atu te tahi pähonoraa e tano i nià i terä uiraa ta òe e ani mai ra.

 

Häneremarama òrometua : E, ia ora na, eiaha, te mea ta ù e märamarama atu ra, te auraa e aita te reira huru i roto i te mau taata atoà. Nä ô ia, eiaha e nä ô, eita änei e tano i terä taata aita terä huru haèhaa to na, mai te peu e te vai ra te faaòromaì ia na, e aita terä haèhaa. Eita änei e tano atoà ia na e tïtau i terä haèhaa, aita atoà terä tïtauraa e vai ra. Te reira paì, mai te peu e haere noa paì i nià i terä manaò e, eere te mau taata atoà, te reira rii te mea e täfifi ra.

 

Rautï : Turo : E, te taa atu ra, mai te huru e, terä mea e haapeàpeà ra ia òe i teie taime, hoê ä ia i terä i nä ô mai ra. Ia faahiti anaè tätou i te parau o te faaòromaì, te tahi atoà terä huru të òre e roaa i te mau huru taata atoà. Te vai ra te tahi taata aita o na i ìte e aha terä mea e faaòromaì, tupu anaè mai, ua ira-anaè-hia, mai terä ta tätou e parau nei, aita, te haereraa iho, eere. E huru atoà paì terä, mea varavara atoà terä huru. Te roaaraa paì i te taata te faaòromaì i te tahi mau parau i parauhia mai e te tahi mea aita o na e au ra, eere. E huru atoà terä, e aita atoà i höroàhia i te mau huru taata atoà. Te vai ra te taata mea ôhie no na te reira mea, te vai ra te tahi, aita. E tïtauraa rahi roa ia ta òe ia parau atu òe ia na e, faaòromaì rii, faaòromaì rii, aita o na e taa ra e aha te auraa, eere. Aita, manaò anaè au e te reira mänaònaòraa ta òe e tuu mai ra, mai terä i nä mua mai, i roto i terä uiraa i muri mai, i reira paha e huru äteatea rii ai.

 

Iotua Ioane òrometua :Aita atoà vau i taa e no te aha te rautï, aore ra no te aha te pupu rautï i höroà ai e na Maehaa e tätara mai i teie parau no te haèhaa. Te reira atoà ia te uiraa matamua. Âhiri e tano noa, ia ù nei aita atoà vau e märamarama roa ra e aha teie parau e « maehaa ». Âhani e tano e türama atoà mai na, a tahi ia. Te piti, tei nià ihoä ia terä parau, teie taò « haèhaa », eere änei i roto i teie taò, ta te manaò märamaramaraa, e taò hämani. Täpura ohipa terä e tïtauhia ra e haere i raro, haa. Eere änei, te reira noa.

 

Märii òrometua :Paraparau ihoä mätou i roto i te pupu i ârauaè ra no terä vähi, te vai ra te tahi vähi atoà i hiòhia mai e mätou i nià i te parau o te haèhaa. Märamarama maitaì terä ta te rautï i ârauaè ra. I nià i te parau o te haèhaa, eita änei e tano e rave paì i terä àihere e parauhia ra e haèhaa, tüpaìpaì paì ia na, ia oti e te tö, te pona tö, tüpaìpaì täviri maitaì, ânoì maitaì atu ai ia räua e inu atu ai. E riro änei hoì te reira taata i te haèhaa. Te reira rii ta mätou i paraparau i ârauaè ra. Te piti, eere e aha, te piti te manaò, aita änei hoì te rahu, te rahu paì a te Atua, aita änei hoì o na i nä mua i te haèhaa, i te taata.

 

Taehau òrometua :Aita, püòiòi noa paì i terä mau manaò e haere ra. No reira vau i tià ai i teie nei, no te mea terä ta Iotua i ârauaè ra, tei nià paì i te « haa », teie ta ù tei nià i te « hae ». Terä paì hae, hae-haa, aita änei terä parau e tito ra.

 

Rautï : Turo : Ua oti, eiaha e rü, eiaha e rü, e faaòromaì rii. I ravehia ai terä ia òre paì e, ua rahi anaè te uiraa, e moè. E, faaòromaì rii ä, faaòromaì rii ä, pähono, e pähono ia. Te ani ra paì o Iotua, e aha paì o Maehaa i mäìtihia mai ai. Nä ô atoà ia i te ui, e aha paì ia te pupu i tono mai ai ia Iotua, a tiâ ia. Terä aniraa ta òe, e tüàti atoà i nià i terä aè ta Taehau i tuu mai. E haere tätou nä mua i räpae e hoì mai ai. Te vai ra teie taò ta tätou e parau nei e faèhau, te faèhau mau taata faaineinehia no te faatiàraa tamaì, eere, faèhau. Märamarama tätou i terä vähi, a tiâ ia. Inaa, eita e pähono mai. Te haamataraa o terä taò, noa atu paì te auraa i teie mahana mau taata tei faaineinehia no te tamaì. Te tumu rä o terä taò teie, « faa » « è » « hau », te auraa, faatupu i te hau. Terä te haamataraa, te tumu o terä parau, te faèhau, e faa è hau, mau taata tei faataahia no te faatupu i te hau. A, ua taui rä i teie nei, no terä paha haapotoraahia te taò faèhau, òiòi noa atu ra te ôfaì pupuhi i te paaìna. Teie nei, te haa, te ha-è-haa, haèhaa, eere e hae haa. Eere paì mea hae nä mua, faanaìnaì atu ai, aita. « Haa » « è » « haa », te haa matamua, e òhipa, te òhipa ta òe e rave ia naìnaì-rii-hia òe, ia tuu rii iho òe ia òe i raro, « haa » « è » « haa », e e terä vähi i io òutou, te reira, e faahaere i raro, faahaere i raro. Te reira haa è haa, i roto i te roaraa o te tau ua haapotopoto-atoà-hia te parau, terä ia ta tätou e faaôhie noa ra i te nä-ô-raa e « haèhaa ». e tae roa atu ra « hae » « haa » atu ai. A, ta Märii, e hoa aita òe i faaìteìte mai e tüpaì räau atoà òe. Aita e, e te vai ra ihoä terä àihere ta te tahi pae e parau ra e « haèhaa » ta te tahi pae e parau ra e « piriate », e, aita tämata a tüpaì e a inu peneiaè e haèhaa mai òe. E aha nei hoì te tahi uiraa, e aha ia, a e. aita änei te rahu i nä mua i te faaìte i te haèhaa, oia, oia, eere. Nä ô noa na, e haere atoà tätou nä räpae e hoì mai ai e ôhie rii atoà ia. Te hämaniraa fare a te taratoni, e te vai ra te tahi taeaè taratoni to tätou i ô nei. Te tomoraa, tei raro roa, te auraa ia haere òe i roto i te fare, e tuu ihoä òe ia òe i raro, a, i reira òe e tae atu ai. E teie ta tätou e parau nei e tomo i te tahi mäa, no te aha no te mea e nä roto atoà òe i te ururäau e tuu atoà òe ia òe i raro, haere atu ai. E ravehia rä e te taata e tarai. Faaäteatea roa ia òre o na ia tomo faahou, ia haere noa, e aita e, haapii atoà mai ra te fenua e, aita i te tahi taime mea piò atoà nä roto i te uru pürau e fäura atu i te tahi pae e reira hoì ia hoì mai. Terä ia.

 

Ariirua v. : Te vai ra paì te tahi manaò i nià i te tätararaa a te rautï, terä ihoä parau e, aita paì te haèhaa e piri i te ture. Haamanaò noa atu ra paì vau i te tahi parau e, terä paì ture ta Ietu e te here e te aroha, inaha hoì te vai ra, e huru atoà paì terä. Eita änei i roto i terä parau, terä parau te ture a Ietu e ìte-atoà-hia terä haèhaa i roto, e inaha hoì te parau mai ra paì òutou e te haèhaa eita e piri i te ture. Tei ô noa, tei ô noa te manaò.

 

Rautï : Turo : E, parau anaè tätou e ture, e rave noa na ei hiòraa na tätou te ture purömu. E faanahoraa terä no te taata atoà e hinaaro e haere nä nià i te purömu, nä nià i te tahi fauraò. Ia ìte o na i te  faatureraa, oia hoì ia ìte o na i te faanahoraa, no te mea eita te taata e tano e haere nä nià noa i to na manaò, ua hinaaro o na e tïpuu i terä vähi e tïpuu. Aita, e haapaò o na, ia haapaò e iti te fifi, ia òre ia haapaò terä ia ta tätou e faaroo noa ra e fifi. Na te ture te reira tuhaa e haapaò, âreà te taata te vai täatoà noa ra te tiàmäraa o te taata, eere. E a faanaho noa atu ai òe ei ture aita ihoä e taata e auraro mai, no te mea te reira to na tiàmäraa e te reira tiàmäraa mea hinaaro-atoà-hia e te Atua. Hinaaro òe i te haapaò, haapaò, aita òe i hinaaro i te haapaò, a tià atoà ia, eere. No reira paì te haèhaa eita paì e tano e faariro ei ture, parau mau te faahiti ra òe i te parau no te aroha e te here, te ìte atoà ra tätou i te fifi, ia faanaho-ture-hia teie nä taò, teie nä parau e, here, eita paì terä mea, eere paì mea faaue, faaueraa òe ua ravehia. Te here, aita, mea ê to na tupuraa, e, mai te reira atoà te aroha, ia òre anaè te âau e tae, a parau atu ai e, aroha, aroha, eita e haere, eita atoà e tano e faahepo. Te tahi täne e here i te tahi vahine, e aita o na e au ra, e pau ia ta òe parau e, a here, taiò atu ai òe te tahi mau ìrava pïpïria, eita ihoä e haere, no te mea, tupuraa taa-ê to na, eere, no reira te fifi, ia tämata tätou i te ânaì i te huru i nià i terä faanahoraa to te ture, mea taa-ê rii ihoä to na faanahoraa.

 

Iotua Ioane òrometua : E, te tiaì noa ra i te tätararaa, eere no te pupuhi ia Maehaa terä e ani atu ra, hinaaro ra vau te märamaramaraa o te parau, te parau noa ra vau terä parau « maehaa », aita ä rä vau i ìte atu ra e, e aha te auraa, aita vau i ìte, ua ìte atoà ihoä paha te feiä ra.

 

Rautï : Turo : Ua oti, manaò anaè vau, te faahitiraa òe terä taò « maehaa », no te mea ia te faatoro ra òe i nià ia Maehaa. Maehaa, ia nä ô tätou, ua fänau o mea, e maehaa, e piti ia, eere, terä ia mau tamarii, pü fenua hoê, ua tae atoà ra te tahi taime, e hape roa te nümera ta te Atua i höroà mai, te tahi puèraa, e pü ono, e hau atu, pü maha ta te tahi. Te auraa, e maha tamarii hoê pü fenua. Te faanahoraa rä o terä parau maehaa, terä ia e piti. A tahi ia. Parau-atoà-hia, fare maehaa, terä ia fare ta tätou e ìte e, i reira e haaputuhia ai te taihaa, te taoà a te taata, ia tae anaè te reira fenua, vaiihohia i roto i te fare, mai te peu e, aita te taata e tii mai, e maehaa atoà te reira. E parau-atoà-hia e maehaa i te moa, oia hoì, e here i te moa, ahh, mau reo ra hoì terä, aita tätou e faaohipa faahou nei, no te mea, te moa ta tätou e tii nei, ua oti aè na i te tüpaìhia, ua ètaèta aè nä i roto i te âfata, eita atu ra tätou e maehaa faahou i te moa, eita e here faahou i te moa, te tahi atoà ia auraa no terä parau e maehaa. Terä ia.

 

Rautï : Vaetua òrometua : E, ârauaè anaè, na Maehaa ihoä e haere atu e tätara ia òe te auraa o to na ioa. Tetuanui vahine, ia oti mai, Namata.

 

Tetuanui v.: Terä parau no te huru haèhaa, te na ô ra paì te tätararaa, eere teie parau no te täatoàraa. Ia hiò anaè rä tätou i te manaò o Mita, te nä ô mai ra o Mita e, ia haere mai te haèhaa, eita änei te ture e tauturu ia tätou te raveraa i terä huru, te parauhia ra paì e, mea rau paì te huru o te taata, eita änei te ture e tauturu ia tätou rave terä huru haèhaa.

 

Nämata òrometua : E, hiò-anaè-hia paì te tätararaa ta tätou i haere mai, te parau o te faaroo, o òe e te Atua, te parau o te aroha, o òe e to òe âau. I mua paì i te parau no te haèhaa, aita änei hoê, hoê parauraa mai teie paì e parauhia ra no te faaroo, o òe änei e to òe naìnaì, e aore ra, i mua paì i terä parau no te haèhaa, mai terä paì e tätarahia ra no te faaroo. Mea, te ria noa te mea e hinaarohia ra e türama.

 

Rautï : Turo : E terä manaò matamua, te hinaaro ra, eiaha te ui ra, eita änei e tano te haèhaa, ia topa rii atoà i raro aè i te faanahoraa a te ture. No te mea te haamanao noa mai ra teie reo to Mita, ua ìte òe i te mea maitaì, e i te pae hopeà, haere mai te haèhaa e to Atua. Te hinaaro terä o te Atua, aita rä te Atua e parau mai ra e, terä mau hinaaro to na, rave te mea tià, anoenoe i te aroha, haere mai te haèhaa, te hinaaro terä o te Atua. Eere rä te ture, no te mea i roto i te ture te vai ra te faaheporaa. Te vai ra ta te Atua ture i höroà, aita ra i haapaòhia, i ô nei te faaìte noa ra te Atua e, terä te mea ta ù e hinaaro ra. Te tiàmaraa ra o te taata te vai taatoà ra noa ia, eere ? E tano te taata e haapaò, aore ra nä nià i to na manaò i te arataì i to na oraraa. Mea fifi rii ia faariro, aore ra ia faanaho i te parau no te haèhaa i roto paì i te arataìraa a te ture.  No te mea, te ture e tïtauraa ta na i te taata, eita te taata e tano e mäìti, e rave òe aita òe e fifi, aita òe e rave, e faaùtuaraa to nià ia òe. Âreà ra i roto i terä ta te Atua, ua hinaaro òe, no te mea ia te färii ra òe i te maitaì ta te parau e faaìte ra. Aita òe e hinaaro ra, a tià ia, ua ère atoà ihoä ia òe i te reira maitaì, nä òe rä i òre i hinaaro. No reira paì te fifi, e tämata ihoä i te faahoì i terä parau no te haèhaa i roto i te arataìraa manaò o te ture.

 

Faaroo, o òe i te Atua, te aroha, o òe e to òe âau. Hinaaro ra òe hoê faanahoraa manaò mai terä, no te haèhaa. Hoê atoà parauraa, te haèhaa, mai terä ia. Te hinaaro o te Atua ia haere òe mai te haèhaa. Te tahi taata aita terä mea i roto ia na, o na ihoä ia e o na iho. Te auraa, te hinaaro o na e taui ia na, peneiaè o na i te ìte e aha teie mea e haèhaa, ia òre o na e färii, vai noa ihoä teie taò haèhaa ei taò. Aita o na e ìte atu ra ia na i roto, e aita atoà o na e färii ra i terä parau i roto ia na. Tei ô ia. Te auraa, eita atoà e roaa ia tätou i te mau taò atoà ia faanaho mai terä ta tätou i faanaho mai, no te faaroo e no te aroha. Te vähi päpü, terä te hohoà taata ta te Atua e hinaaro ra. Te auraa, te taata tei ìmi i te räveà e faatano ia na i nià i te hinaaro o te Atua.

Uiraa 3 : I te taiòraa i te Mätaio 5, 3, no vai teie parau no te haèhaa (Rautïhia mai e Vaetua òrometua).

 

Pähonoraa a te pupu 2 Mämä (Vauvauhia e Masters v.) : Ia ora na to te rururaa. Teie ta mätou pähonoraa, ta te pupu Mämä 2. Te parau no te « Haèhaa », teie ta mätou haamäramaramaraa : Haere i raro. Te parau nei te uiraa, « no vai teie parau no te haèhaa ». Teie ta mätou pähonoraa :

·        No te täatoà : tei haere mai e faaroo i te ôpuaraa a te Atua, ua ìte òe.

·        Te piti : no terä i ère i te parau i roto i te hohonuraa o to na âau e  tei färii e ìmi.

·        Te toru : Faaiti ia òe, faarahi i te Atua.

·        Ta mätou pähonoraa hopeà : Te nä ô nei ta tätou tumu parau : « Ua ìte òe i te mea maitaì ». Faaitoito i te rave i te haèhaa, e mea maitaì te reira. Mäuruuru.

 

Pähonoraa i te pupu 1 Päpä (Vauvauhia e Nuutai t.) : To te rururaa nei, ia ora na. Te nä ô nei te uiraa a te pupu Päpä 1 : « Ia au i te taiòraa i te Mätaio 5, 3, no vai teie parau no te haèhaa ». Teie ta na pähonoraa :

·        No te feiä tei mä te âau.

·        No te feiä tei haamoè i to rätou parau, ia hanahana te Atua.

·        No te feiä tei färii i te parau no te haèhaa.

·        No te nünaa e no te mau nünaa atoà.

·        No òe, no te taata tätaì tahi, no te mau tävini o te Atua (òrometua, tiàtono e te haapii parau maitaì)

·        No te mau aru o te fenua e to na mau î

·        No tei hinaaro i te pätireia.

·        No te taata tei veve e tei ère i te mau maitaì a te Atua.

·        No te taata tei faatano ia na i te Atua, e tei anoenoe noa i te aroha o te Atua.

 

Rautï : Tämuera òrometua : Nä mua roa, ia ora na i te Atua i te farereiraa, tätou päatoà to te fenua e nä reira atoà to te nünaa e färii ra ia tätou i teie mahana. Haamäuruuru maitaì i nä pupu e piti, ta te päpä, e terä ta te mämä, mäuruuru maitaì i te mau pahonoraa. Täpiri noa atu ia te tahi mau manaò rii. Ia au i te reo o te Atua, terä ta Mita e faaìe mai ra ia tätou, ua ìte òe i te mea maitaì, e haamanaòraa atoà te reira ia tätou te taata nei e, ua ìte òe e ua hämanihia o òe e te Atua ia au i to na huru, täpiri mai ihoä te parau no te hohoà. E oàoàraa atoà no te Atua i te taata tei färii i te amo i te reira huru e hinaarohia ra e ana no òe, e aore ra no tätou, no te taata nei. Teie nei, te nä ô mai ra Ietu e, e ao to te haèhaa te âau, no rätou te hau o te Atua, o rätou te ö i roto i te Pätireia o te Atua. Ua ìte maitaì rä tätou, mai terä ia ta te mau mämä e parau mai ra, ua ìte maitaì tätou i roto i to tätou oraraa, to te taata nei, te vai ihoä te taata âau haèhaa, marü, te hau. Te vai atoà te taata âau teitei, te ìriä e te reira mau mea atoà. Te mea päpü, aita te Atua i hämani i te taata âau haèhaa, e aita atoà hoì te Atua i hämani i te taata âau teitei, e taata noa ta te Atua i hämani, tià atu ai. Ta na atoà rä e hinaaro ra, ia amo tätou terä  huru ta na e hinaaro ra no tätou, oia hoì te haèhaa. Na ô noa atoà ia tätou e, te haèhaa, te tahi ihoä paha mea te reira tei roaa i te taata, mai to na âpïraa mai ä e ua paari. E hinaaro rä te reira no te Atua nä mua roa. Roaa noa ia tätou i te parau e, an no te feia âau haèhaa anaè te pätireia o te Atua. Ia nä reira anaè tätou, teie to na auraa, ua naho ê na te feiä e ö atu i roto i te pätireia o te Atua, e te feiä të òre e ö i reira. Mai terä ia manaò ta tätou i faahiti mai ra, aita te Atua i hämani i terä, e taata noa ta te Atua i hämani. Teie nei, riro noa ai te tahi taata e mea teitei, e mea ètaèta, vaha vai. Mai te peu e, te hinaaro ra o na ia ö atoà i roto i te hau o te Atua, nä na e faaitoito i te haavïraa ia na i roto i te haèhaa. Tei ia na ra te reira tuhaa, nä na te reira e faaitoito, no te mea e ùtua ta te Atua no na i reira. Mai terä rii atoà ia ta Ietu e parau no te feiä i haapaò i te hinaaro o te Atua Metua, na taù Metua e utuà mai ia òutou. Teie ia to na auraa, tïtauraa rahi roa ta te Atua e tïtau ra i te taata. Mai te peu, e rave mai tätou i terä manaò to te Atua i roto i te Tënete e, fänau, faarahi, faaî e haavï iho. Teie ia to na auraa, te tïtau nei te Atua i te taata, täne änei, vahine änei, i nià i ta räua i fänau, faaitoito i te faaètaètaraa ia roaa i terä tamarii, i terä taata te haèhaa o te âau. E aore ra, na ô noa paì tätou, no tätou te parau, faaitoito i te haereraa i raro. Mai terä ia ta te pupu mämä e päpä e parau mai ra. Faaitoito i te haereraa i raro i mua i te hinaaro o to òe Atua. Te reira noa te räveà e ìte ai òe i te mea maitaì ta te Atua e hinaaro ra, oia hoì ia haere òe mai te haèhaa e to òe Atua. Te mau manaò noa terä e tano e täpiri atu i pihaì i te mau pähonoraa a nä pupu e piti.

 

Heiterauri òrometua : E, aita, tei nià noa te manaò, paraparauhia mai ra e to tätou rautï Tämuera. no terä paì parau e, aita paì te Atua i hämani i te taata âau haèhaa, e, tei ô noa te manaò te täfifiraa. Aita atoà te Atua i hämani i te taata pohe. Mea nä ô rii paì te haereraa o to ù manaò, no muri mai i pohe ai. Tïtau atoà ihoä rä hoì te Atua i te taata, eiaha paì e faaea noa i roto i te pohe, e hoì ihoä paì i roto i terä ôpuaraa ta na e, no te ora te taata, e, tei ô atoà to ù manaò. Eita paì e òre e, i roto i te ôpuaraa matamua a te Atua, e hämani te Atua te taata âau haaèhaa. No muri iho mai rä i teitei ai. E te reira paì te mea e tïtauhia ra, i roto i ta te Atua ôpuaraa, e hoì i nià i terä mea i haamatahia e ana, tei ô rii. Peneiaè, te hape ra te manaò, tei ô rii rä te arataìraa. Te ria noa.

 

Häneremarama: Aita te manaò i nià i te rautï, tei nià ra terä huriraa, ta Mita, haèhaa. I roto i te Mätaio, ua hiò atoà mai te pupu, te vai atoà ra terä parau, veve te âau, to te veve te âau, tei ria rii paì. Te auraa, te vai ra nä parau e piti, te haèhaa e te veve o te âau. Tei ria paì, tüàti änei terä nä parau, tüàti änei terä nä parau, ia hio anaè atu vau i te tätararaa i ârauaè ra, te parau no te âau, te manava, te vai ra te manava, te pü te ora o te taata e te aroha, e ö atoà mai te parau no te aroha. Na ô rii noa ihoä, e, e paì, terä ra, e mea maitaì paì ia türamahia terä vähi. Tei ria noa.

 

Rauti :Vaetua òrometua : Höroàhia atu te tahi pähonoraa i nià i terä nä uiraa e piti, terä nä manaò e piti.

 

Rautï : Turo : Terä vähi matamua, te fifi rii ra te manaò i nià i terä parau no te haèhaa, terä paì manaò e parau ra e, aita ua hämani te Atua i te taata, te huru rä o te taata, te mea te reira ta na i faatupu mai, ia au atoà ihoä paha te vähi ta na i ora mai, i reira te tahi mau huru i päpü ai, e nä roto atoà hoì i te âmuimuiraa i roto i te tahi mau taata, e ö mai i te tahi pupu âpï, e, te haamataraa ihoä rä, erave na tätou i te höhoà no te tamarii, te maitai, te marü, haamata anaè te hoê tamarii i te ìno, no te mea na te metua e faatiàtià ra. Manaò atu ra o na e mea maitai teie, tämau noa atu ra o na, e ia ore hoì ia aòhia, e haere noa atu teie mea i te rahiraa, eita o na e haere i te itiraa. Te auraa, i roto i terä parau no te haèhaa, te reira ihoä paha te hinaaro o te Atua i te taata, teie nei rä, i roto i ta te taata faatereraa, terä paì parau i ârauaè ra, fänau, faarahi, haamanao atoà rä i te haavï, eiaha e vaiiho noa i te tamarii i nià i te mea, te tahi huru e tupu mai ra i roto ia na, no te mea, te vai ra ihoä ra te huru e faatupu mai te maitai, te vai atoà ra te huru, päpü maitai, e ìno anaè ta na e faatupu mai. Âhiri, no te mea, ia parau Ietu e, e ao to te haèhaa, ârauaè vau e hoì mai i nià i terä mea, terä vähi ta Marama e ani mai ra, haèhaa, e ao to te haèhaa. Te auraa, e parau taa terä, inaha, te ìte ra tätou i roto i te taata, aita, terä mau taata e parauhia ra e, mea haèhaa, mea varavara roa te reira mau taata. Te tahi huru, aita ia, mea rahi ia. Te auraa, i roto i te oraraa o te taata, e tuhaa ta na i nià ia na iho, na na atoà iho o na e haavï, eiaha rä te taata i mua i terä parau ta Ietu e na ô e, mea nä fea teie faanahoraa ta te Atua. Ua taa ê na te pärahiraa o te tahi puèraa, aita ä rätou i haamata i te rave i te ohipa, te parauhia atu nei, ua taa ê na to òutou pärahiraa, no òutou, no rätou te pätireia. E te tahi puèraa, faaea noa ia i räpae, aita, mai te peu e te vai ra, mai terä ihoä ia, mea varavara te reira mau taata, te toeä ra, te rahiraa o te taata, e aniraa teie na te Atua, ta Ietu e parau ra, faaitoito i te haavï ia òe iho, ia roaa atoà ia òe terä fäito. Te auraa, aita e höroà ta te Atua ia òre te taata ia tuu atoà i ta na. Eere paì e, e mea topa noa.

 

Terä, te piti o te manaò, terä e ani mai ra, e, te vai ra terä haèhaa, e ia òutou i hiò i roto i ta òutou pïpïria, te veve, te veve o te âau, parau terä. Teie nei rä, parau òe i terä parau i te Mäòhi, âau veve, eita o na e taa e aha te auraa. I roto i terä nünaa na na te parau, e parau märamarama paha, teie nei rä, e ui atoà tätou, nä fea tätou ia parau i to tätou nünaa, terä mau taata âau veve, no te mea, ia parau anaè tätou te veve, te tahi aè pae, te vai ra ia te tahi hohoà, taata taoà ia. E inaha, parau mau ua täpeà mai tätou te haèhaa o te âau, eiaha paha i nià i terä manaò veve, i nià ra terä manaò e, te taata tei roaa ia na te tuu noa ia na i raro, eere ra no te veve i tuu ai i raro, te tahi taime, täpao terä no te rahi o terä taata, no te mea, ua roaa o na ia na iho i te haavï, âreà te tahi iho, aita i roaa ia na i te haavï, e maraa mai terä huru to te taata, e haere roa o na i nià e tae atu ai te taime e parau atu ai tätou e, teoteo. No reira, terä uiraa ta òe, te fifi, tei nià i te huriraa, parau mau, i roto i terä pïpïria ta òe i hiò, te veve o te âau, no te Mäòhi rä e faaroo mai, eita paha o na e taa e, e aha teie mea, e taata âau veve. Te âfaro mai ra.

 

Tehaapapa òrometua : E, faarooraa vau i roto i te tätararaa a te rautï, terä parau no te hämaniraa te taata ia au to na huru e to na höhoà, mätara mai te parau o te huru. Te vai atoà terä parau e, te haèhaa, e hinaaro no te Atua. Hiò anaè vau ta tätou parau, i roto i terä parau no te hämaniraahia te taata, ua faaìtehia mai te maitaì. Ia parau anaè Ietu, e ao to te haèhaa te âau, eere teie te ohipa i ätea, tei roto te reira mea ia tätou. Eere änei, ia nä ô anaè tätou mai terä e, te haèhaa, e hinaaro no te Atua. Eere ihoä ia terä huru to te Atua i tuuhia i nià i te taata, te tïtauhia ra te taata e haamatara mai paì. Inaha te haaèhaa, e hinaaro no te Atua, no reira vau parau atu ai, ua faaìtehia te maitaì, tei roto te reira mea i te taata, te toe noa, te haereraa te taata, te faatupuraa terä hinaaro to te Atua. Tüàti atoà ihoä ia vau i nià i terä tätararaa ta tätou e, eita ihoä te reira huru e roaa i te täatoà. Ia hio anaè rä vau i nià i terä parau, te hämaniraahia te taata ia au te huru e te höhoà o te Atua, ua höroàhia mai te räveà i roto i te taata, tei ô rii ia te manaò. Faaroo anaè atu vau i te tätararaa, te auraa, ua tuuhia mai, toe noa ra ia tätou, te faatupuraa ia te reira mea. Tei ô noa te manaò.

 

Iotua Ioane òrometua :Tüàtiàti noa ra i nià i terä manaò e haerehia mai ra, mai terä ihoä ia haerehia mai ra e Heiterauri. Aita paì te manaò e äteatea roa ra. Te nä ô ra tätou e, te here e te aroha, ua tanu paì te Atua te reira mea i roto i te âau o te taata. te mea e tïtauhia ra i te taata, e àtuàtu, ia tupu mai te reira mea. Nä ô, e ui atoà ia vau, aita atoà änei terä parau no te haèhaa i tanu-atoà-hia i roto i te âau o te taata, tïtauhia ia tätou ia haavï te tahi mau mea, ia ôhie to na tupuraa.

 

Rauti : Turo : E, aita, mauruuru no teie mau manaò. Hämani te Atua i te taata ia au i to na huru e to na höhoà. Tae anaè mai tätou i nià ia Ietu, te tupuraa ia no te parau a te Atua, e aore ra te parau i riro mai ei taata. Te haapäpü atoà ra o na, e marü to ù e te haèhaa. Taua Ietu nei ä, terä e parau atoà ra, o vau e te Atua, vau e te parau, o vau e te Metua, hoê ä. Ia nä reira anaè Ietu i te parau, te taa ra ia ia tätou e, terä huru ta na e parau ra, e marü to ù e te haèhaa, mai terä atoà te Atua. Mai te peu e, ua hämanihia te taata ia au i te huru e te höhoà o te Atua, te tano ra ia terä mänaonao to òutou e, tei roto terä mea i te taata. Te mea rä e ìtehia nei, aita paì te taata i haapaò, aita o na i tauturuhia ia haavï. Te auraa, ia òre ia haapaòhia, e moè, e aore ra e püai aè te ìno i te tupu mai, e aore ra te tahi atu huru ta tätou e ìte nei i roto i te taata, eere. Faaea noa anaè tätou i nià i terä parau e, ua hämanihia te taata i te huru e te höhoà o te Atua, e te aniraa a te Atua, faaea noa mai terä, e haere mai te haèhaa e te Atua. Te auraa, täpeà i te maitaì ta te Atua i faaìte ia òe, aita rä te taata e täpeà nei, terä ia e rahi nei te ìno e te tahi atu mau huru, ua rahi te tupuraa o te reira i roto i te taata, e mea iti te tupuraa o terä parau no te haèhaa. Te auraa, te tüàti noa ra ta tätou parau, te haamanaòraa e, aita, te vai ra ihoä te faufaa ta te Atua i tuu, ia au rä i te itoito o te taata i te haavïraa, ia òre teie mea ia òre, e vai noa o na, aore ra e moè. Mai te peu e, e itoito te taata te àtuàturaa i teie parau, terä ia ta Ietu e haapäpü ra, no rätou te pätireia. Te auraa, terä te mea ta te Atua e hinaaro ra ia ìte i roto i te taata, terä te mea ta te Atua e hinaaro ra i te taata ia faatupu mai. I rahi ai rä te tahi atu mau huru, te ìte noa atoà ra tätou e, no to tätou ia paruparu i te àtuàturaa i te reira, e aore ra fänau tätou, e ua manaò e, e mäa noa ta te tamarii e hinaaro mai, e àhu noa ta te tamarii e hinaaro mai, e te taihaa no te faaoaoa ia na, âreà i terä vähi, aita tätou i haapao, ia tae roa i terä mau taime mai teie, i reira tätou e nä ô e, aita, faaroo-anaè-hia atu te Fatu, no òutou te Patireia. Mea faufaa ihoä. I rotoraa ra i terä vai tamarii ra, faaitoito i te àtuàtu i terä faufaa.

 

Rautï : Vaetua òrometua : Terä, hope roa ta tätou parau i ô nei.

.

Glassie òrometua : To te rururaa, ia ora na. Aita, te hiò ra vau i te pähonoraa a te rautï,  te nä ô ra e, aita te Atua i hämani i te taata haèhaa, e aita atoà te Atua i hämani i te taata teitei. E inaha, te hämaniraa te Atua i te taata ta na i parau i te värua maitaì e ta na tamaiti, e hämani tätou i te taata ia au i to tätou huru. Te nä ô ra tätou e, aita o na i hämanihia ia tätou, ta ù huriraa i ta na parau. Te nä ô ra o na aita te Atua i hämani ia tätou ia au i to na huru. O vau, te nä ô ra vau e, ua hämani te Atua ia tätou ia au i to na huru. May God created the man beautiful, nehenehe, aita paì te Atua i hämani te taata viivii. Ia nä ô tätou i te parau, te parau ra tätou e, te mau taeaè, te mau tuahine, hämaniraa te Atua ia tätou, mea nehenehe. Höroà mai ra te Atua i te ture, terä, na òe terä, te rahu o te fenua, te manu, te mau mea atoà, na òe. Teie rä, na ù. E aha ta te taata i faatupu, i ô te Atua höroà ai i te mana, te tiàmäraa i te taata ia mäìti, ia mäìti i ta na mäìtiraa. I ô, to na nä-ô-raa e, terä ta òe, teie ta ù,  a rave i ta òe. Te höroàraa te Atua ta tätou, te täatoàraa, täpeà te Atua, mäìti na na. Nounou atu ra tätou i ta te Atua. Terä te vähi i hape ai te taata, topa i raro. Faaòromaì mai, te parau ra vau i to ù manaò. Taime maitaì teie ia parau vau i to ù manaò i roto i teie rururaa. I ô te taata i te hape i ta na maitiraa, mäìti te taata e rave i ta na e e rave atoà i ta te Atua. Terä raveraa te taata i ta te Atua, i ô te fifi i färereihia ai e te taata. Taui atu ra te huru o te Atua i nià ia tätou, faaruè atu ra tätou i te huru o te Atua, rave atu ra tätou i to te taata. To te taata, repo. Te mau ìno täatoà e ìte ra i roto i teie nei ao e ta tätou e ìmira i te räveà, faahoì faahou, i hea. Te uiraa, e hoì tätou i hea. Ta mätou parau ta ìitutaki, mai te peu e aita òe i ìte e no hea mai òe, aita atoà òe e taa e te haere ra òe i hea. Te ìmi nei tätou i te räveà, teie rururaa, e hoì tätou i te Atua, e hoì tätou i hea. Aroha mai te Atua ia tätou, te tumu, ua hape paì tätou, ua repo tätou, hinaaro te Atua e faatïtïàifaro faahou i terä hohoà o to na, te huru e faahoì mai i roto i tätou, te taata. Höroà mai nei o na i ta na Tamaiti. Aita o na i täpeà, no to na here e to na aroha, terä hohoà to na, hinaaro te Atua ia vai maitaì noa. Höroa mai nei i ta na Tamaiti ei räveà. Teie ia tätou e paraparu nei i teie mahana. Terä räveà ta te Atua e höroà mai, te parau ra tätou e, mea ìno. E te parau ra to tätou Fatu i ta na parau, aita tätou e farii ra, püai tätou i te paraparau, te òhipa rä, aita. Nä fea, e tano änei ia ù ia parau e aita te Atua i hämani ia ù ia au i to na huru e to na hohoà, aita paha, . Na ù i ìno ai to ù oraraa, no roto i to ù tiàmäraa e ta ù mäìtiraa, i reira vau i te toparaa. Teie nei, te ani mai ra te Atua ia ù e faatïtïàifaro i to ù oraraa. I reira te Atua e höroà mai ai, terä parau e, e fänau òe, ia rahi ta òe, e haapii, haavï, àtuàtu. Ia parau te Atua, nä ô, tei hea ia tätou. E mau metua tätou, aita tätou e haapii i ta tätou mau tamarii, no reira tätou e färerei ra i terä fifi i teie mahana. Âhiri tätou i àtuàtu, haapii i ta tätou mau tamarii i terä mau mahana i fänau mai ai tätou i teie ao, teie mahana, tei ô nei rätou. Te ani mai ra te Atua ia tätou e hoì faahou ia na ra. Te parau atu ra tätou i te Atua, aita, e hoì mätou ia mätou. Aita e faufaa ia òe e te Atua, tei roto ia mätou te faufaa, te taata, e hoì mätou ia mätou. I hea tätou e hoì e, i te Atua änei, aore ra ia ù, to ù ìte òre, taata. Mau taeae, mau tuahine, mäuruuru i te faarooraa mai, faaitoito, Ia ora na.

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens