Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
3 décembre 2012 1 03 /12 /décembre /2012 22:50

Toru o te mahana                        Haere i roto i te tiàmäraa

Te mau taiòraa

Êtoto 1, 15-22              Ua auraro iho ra te mau vahine haafänau i te ture a te Atua, eiaha rä i te mau faaueraa a Faraò

Taramo 17, 1-6           Te pure mä te tiàturi no te hoê tei ìriti i te hiòraa a te Atua

2 Torinetia 3, 17-18    Te tiàmäraa hanahana o te mau tamarii a te Atua i roto i te Metia

Ioane 4, 4-26               Ua arataì te täuàparauraa i rotopü ia Ietu e te vahine Tämäria i roto i te tahi oraraa faatiàmähia

Tätararaa

Te auraa no te haereraa mai te haèhaa e te Fatu, o te haereraa ia i roto i te tiàmäraa tei höroàhia i te mau taata atoà ia färii. Tei roto i te reira huru värua to tätou tïtauraahia ia faahanahana i teie parau. Te faahanahana nei tätou i te parau àro no teie àroraa tuutuu-òre no te tiàmäraa o ta tätou e färerei noa nei i te vähi tei reira te faatïtïraa, te faaìnoraa e te veve, o të riro hoì ei hopoià teimaha mau no te oraraa o te mau tamarii a te Atua. Te pätoì-päpü-raa i te mau faaueraa, e aore ia te pätoìraa i te mau faanahoraa tei haafifi i te turaraa o te taata – mai terä i faahepohia e Faraò i nià i te mau vahine haafäfau o te nünaa âti-Iuta tei faatïtïhia – e hiòhia te reira mai te tahi hämani-ìno-raa taata. Teie rä, te färerei pinepine nei tätou i te reira huru raveraa i roto i to tätou mau vaa-mataèinaa, no teie ä parau no te tiàmäraa. Te òaòa atoà nei rä tätou i teie manaò no te tïtau i te tiàmäraa – i roto i te turaraa, te färiiraa i te feiä atoà e te âmuitahiraa i te mau mea atoà e faatupu ra i te maitaì – mai terä ta tätou e ìte ra i roto i te mau âmuitahiraa « dalites » no te fenua Ìnitia. Teie mäìmiraa tuutuu-òre no te tahi oraraa maitaì e te hau, e hohoà te reira no te tahi höroà no te tiaìtururaa ta te Èvaneria e faataa nei no te mau huru taata atoà, e nä roto i te mau huru e rave rahi, tei tämaumauhia i roto i te tahi mau faanahoraa tano-òre àti aè teie nei ao.

Te ìriti nei terä taiòraa e faatià ra i terä färereiraa i rotopü ia Ietu e te vahine Tämäria i pïhaì iho i te âpoo pape i teie huru hämani-ìno-raa tano òre e tei faaìno roa i te parau o te tiàmäraa. Te uiui nei teie vahine i nià i teie mau faaìnoraa tä na e faaruru ra e te ìmi nei i te mau räveà atoà no te haamämä i teie mau hopoià e faateimaha noa ra i to na oraraa. Ua ìriti te reira mau mänaònaòraa i terä täuàparauraa i rotopü ia na e o Ietu. Ua haamata Ietu i te paraparau e teie vahine, no te mea te hinaaro atoà ra o ia i te tahi tauturu päpü (ua poìhä hoì o ia), e te uiui atoà ra räua toopiti atoà ra i nià i teie mau hämani-ìno-raa e ìtehia ra e tei tïtau hoì i te tahi tauturu. E nä te reira e ìriti mäite noa i teie vahine i te tahi èà no te tahi oraraa huru tiàmä aè, ta te parau a Ietu e türama ra i te auraa mau o to na oraraa. No reira, te reira mau türamaraa e arataì ra i teie nä pupu taata e piti i roto i te tätarahapa no te mau mea e faataa-ê noa ra ia räua – e terä uiraa, i hea roa e pure ai ? – aita faahou te reira manaò i teie taime. Te mea e anihia ra i teie nei, « te pureraa ia mä te värua e te parau-mau ». I reira noa tätou e ìte ai i te faatiàmä ia tätou iho i te mau mea atoà e faaätea nei ia tätou i te ora mau, i te ora i roto i to na täatoàraa.

To tätou piiraahia i roto i te tahi tiàmäraa päpü i roto i te Metia, te tïtau ra ia te reira ia tätou ia haapäpü i to tätou âmuitahiraa. E te mau mea atoà e faataa-ê nei ia tätou, i roto i to tätou oraraa taata maru-metia, i te taime e ìmi ai tätou i te hoêraa, e i roto hoì i to tätou oraraa taata noa, ta te mau faanahoraa e te tahi mau peu tano òre i faatupu, te faariro noa ra ia te reira ia tätou mai te tahi mau taata täpeàhia e te ìte-òre-hia, te tahi e te tahi. Te höroà nei to tätou tiàmäraa i roto i te Metia i te tahi ora âpï nä roto i te Värua, tei tïtau ia tätou ia hiò âmui i te hanahana o te Atua, « mä te tätara i te täpoì i to tätou mata ». I roto i te märamarama o te reira hanahana, e ìte atoà ai tätou ia tätou iho, te tahi e tahi, e mä te faariro ia tätou ei mau taeaè e e tuahine no te Metia e tae noa atu i te taime e tupu hope roa ai te hoêraa maru-metia.

Pure haamaitaìraa 

E te Atua tei faatiàmä ia mätou, a haapii ia mätou i te pure, mai ta Ietu i haapii i ta na mau pipi, e a faariro ia mätou ei mauhaa no te faatupu i te hoêraa ìtehia e te mata taata, ia hoê mätou te tahi e te tahi, mai ia ôrua i hoê na, e hoê nei e e hoê ä e a muri noa atu. Ia hoê mätou i roto i te faaroo, te here e te aroha e i roto hoì i te täviniraa. E te Atua e, noa atu to mätou mau rauraa, a höroà ia mätou i te värua ôpere. A faariro i to mätou mau haaputuputuraa i te mau mahana atoà, i te iòa o ta òe Tamaiti, ei vähi i reira mätou e faaitoito ai i te faahuru-ê ia mätou iho ei räveà no te faaitoito ia mätou i roto i te tautooraa ia tupu mau ä te hoêraa ta òe i hinaaro ia mätou. E te Atua o te ora, a arataì ia mätou i roto i te parau-tià e te hau.

Pure faahaèhaaraa

E te Atua tei faatiàmä ia mätou, a faariro i teie mau àti ta mätou e faaruru noa nei i roto i to mätou oraraa, ei räveà no te faahoì faahou ia mätou i mua i to òe moà, no te ani i ta òe tauturu. E teie hoì mau pure ta mätou e faatae nei i mua ia òe, eiaha te reira ia riro noa ei paraparauraa na mätou, e mau pure rä ta mätou e ora päpü ra i roto i to mätou oraraa e ta mätou täviniraa. A höroà ia mätou i te märamarama, te paari e te faaroo. A höroà atoà ia mätou i te mau mea atoà e au no to mätou oraraa e ta mätou täviniraa ia òe. E te Atua o te ora, a arataì ia mätou i roto i te parau-tià e te hau.

Pure aniraa

E te Atua tei faatiàmä ia mätou, te ani nei e te haamaitaì nei mätou ia òe no te itoito e te faaroo tei faaàmuhia e te tiaìtururaa o te feiä e àro tämau nei no te tupuraa o te turaraa o te taata e te oraraa hau e te peàpeà-òre. Ua ìte mätou e, te faatià nei òe i te feiä tei topa e te faatiàmä nei òe i te feiä i täpeàhia. Te âmui noa nei to Tamaiti ia mätou i roto i to mätou tere, e te faaìte nei o ia ia mätou i te èà e tae ai mätou i roto i te tahi tiàmäraa päpü e te haavarevare-òre. A höroà ia mätou i te färiiraa mä te âau tae i te mau mea atoà tei noaa ia mätou, no te faaitoito ia mätou i te àroraa i te mau mea e faatïtï noa nei ia mätou. A tono mai i to Värua Moà ia nehenehe te parau-mau ia faariro i te mau taata atoà ei feiä tiàmä e ia faaìte noa mätou mä te rötahi o te âau i to òe here e to òe aroha i teie nei ao. E te Atua o te ora, a arataì ia mätou i roto i te parau-tià e te hau. Âmene.

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens