Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
3 décembre 2012 1 03 /12 /décembre /2012 22:43

Mahana matamua     Haere, täuàparau noa ai

Te mau taiòraa

Tënete 11, 1-9            Te âài o te patu Päpera e te faufaa ora o to tätou rauraa

Taramo 34, 11-18       « Haere mai…faaroo mai ». Te tïtau nei te Atua ia

 tätou i roto i te täuàparauraa

Òhipa 2, 1-12              Te niniiraa i te Värua, te höroà o te märamarama

Ruta èv 24, 13-25       Te täuàparauraa i nià i te èà e o Ietu tei tiàfaahou

Tätararaa

Te auraa no te haereraa mai te haèhaa e te Atua, o te haereraa ia tei au i te hoê nünaa i reira to na mau taata e täuàparau ai rätou rätou iho e i te Fatu, i te ara-tämau-raa i te parau ta rätou e faaroo ra. Te ômua nei teie hepetoma pure na tätou no te hoêraa o te mau maru-metia o teie nei ao, nä roto i te tahi feruriraa i nià i te tahi mau taiòraa no roto mai i te Parau a te Atua, tei parau mai ia tätou i te tahi mea faufaa o të tià ia tätou ia rave, oia hoì te täuàparauraa i rotopü ia tätou iho. Te faaìteraa i to òe manaò i te tahi, ua riro te reira ei täpaò päpü i roto i te oraraa òitumene, tei ìriti i te tahi ùputa no te tahi haapiiraa o të noaa mai no roto mai i te tahi, te ôpereraa i te mau mea e tähoê ra ia tätou, e te faaìteraa hoì i to tätou mau rauraa e te araraa i te reira vähi. Nä te reira e tauturu ia tätou i te märamaramaraa i to te tahi manaò. Teie mau höroà, tei riro ei hotu no te tahi mäìmiraa ia tupu te hoêraa, e tïtauraa tumu te reira tei anihia ia tätou ia pähono i te aniraa a te Atua ia tätou : mai te peu e, te faaìte ra tätou i te parau-mau, e tupu mau ä ia te parau-tià e e ìte mau ä tätou i te mea maitaì. Te mau hiòraa no te faatiàmäraa, tei riro tätou ei « ìte » i roto i te täatoà no teie nei ao, te haapii noa mai ra ia te reira e, te feiä tei faataahia no te ora i roto i te oraraa veve, te haere mai nei ia i räpae i to rätou mau fifi, àuaa maoti te täuàparauraa.

 

Te taiòraa e höroàhia ra e te puta Tënete e tae noa atu hoì i te parau o te Penetetöte tei höroàhia ia tätou i teie mahana, te faahoì noa ra ia räua i nià i terä mau tïtauraa i te taata e to rätou vairaa i roto i te ôpuaraa faaora a te Atua no te mau nünaa. A tahi, te haamanaò noa mai ra te âài no te patu Päpera, mea nä hea i te vähi aita e mau patu e faataa-ê ra i te taata, i te pae no te reo, e tupu mau ä te tahi mau òhipa faufaa. I te tahi aè rä pae, te haapii atoà mai ra te taiòraa e, ua rave te taata i teie parau, no te faatupu i to na hinaaro, oia hoì te faanahoraa i te tahi iòa nö na, e te tumu hoê roa hoì te reira i patuhia ai teie ôire rahi. Teie rä hoì ôpuaraa, ua arataì te reira i te taata i roto i te ânoìraa o te reo. Mai te reira mai taime, te hoì-faahou-raa i roto i to tätou iho taata, e faahepo te reira ia tätou i te pärahiraa i roto i te faaòromaì e te vai-ara-raa i nià i te mea ta tätou i faariro ei mea räpae roa ia tätou. E i te taime i nïniihia mai ai te Värua Maitaì i te mahana Penetetöte, e nä roto i te mana no te tiàfaahouraa o te Metia, ua höroàhia mai ia tätou te tahi räveà âpï i te märamaramaraa i te mau taa-ê-raa e vai ra i rotopü ia tätou, te tahi e te tahi. I teie mahana, te tïtauhia nei tätou ia faaòhipa i te höroà o te parauraa e te faarooraa, mä te färiu to tätou aro i nià i te Fatu, e i nià i teie tumu parau no te tiàmäraa. Te tïtauhia nei tätou ia haere e te Värua.

I nià i te èà no Èmauta, te täuàparau noa ra te mau pipi, no te tahi mau òhipa i tupu, hahaere noa ai. Ua vai atoà rä te manaò peàpeà i roto i te âau, no te hoê tei reva, e tei haaparuparu atoà hoì i te parau no te tiaìtururaa. Ta tätou mau Ètärëtia tei ìte na i te rauraa o te mau âmahamaharaa, nä reira atoà hoì te vaa-mataèinaa i mua i te tahi mau fifi e i roto i te mataù i te tahi, e ìte rätou ia rätou iho i roto i teie parau. Teie rä, i teie taime nei, te âmui nei Ietu i roto i te mau täuàparauraa atoà e faatupuhia, eere no te haere mai e haapii, no te âpee rä i ta na mau pipi i roto i to rätou tere. Ua hinaaro o ia e âmui i roto i ta tätou mau täuàparauraa e ôperaa manaò, e ani tätou ia na ia faaea mai ä i pïhaì iho ia tätou, e ia riro te täuàparauraa ei räveà e färerei ai tätou i te Fatu tei tiàfaahou.

Ua märamarama te mau maru-metia atoà i te auraa o teie parau « färerei i te Fatu » e te ìteraa i te mana o ta na parau « ia àma i roto ia tätou ». Te tïtau nei teie tumu parau no te ora-päpü-raa i te parau no te tiàfaahouraa i te tahi hoêraa päutuutu maitaì i roto i te Metia. Te tämauraa i te täuàparau i rotopü ia tätou iho e o Ietu, rau noa atu ai te mau àveià e ravehia, e tauturu te reira ia tätou i te haere-âmui-raa i roto i te hoêraa.

Pure haamaitaìraa 

E te Fatu e Ietu e, te haamaitaì nei mätou ia òe no to òe here e to òe aroha ta òe i faaìte mai nä roto i ta òe parau, i to òe hinaaro tähoê i te mau nünaa atoà o teie nei ao e te feiä atoà tei âmui i teie mahana no te fäì i to òe iòa. Te haamaitaì nei mätou ia òe no te ôpuaraa faaora ta te Metua i faaineine no te mau taata atoà e no te mau nünaa atoà o teie nei ao. Te haamaitaì nei mätou ia òe no ta tauturu tuutuu-òre ia mätou i te mau mahana atoà o to mätou oraraa. Te mau mea atoà ta mätou e fänaò noa nei i roto i to mätou oraraa, nä òe anaè te reira mau maiaì i höroà mai. E te Atua o te ora, a arataì ia mätou i roto i te parau-tià e te hau.

Pure faahaèhaaraa

E te Fatu e Ietu e, te faahaèhaa nei mätou i mua ia òe, no te tauturu tei roaa ia mätou no roto mai i ta òe parau. I mua i to mätou paruparu e to mätou mau hahiraa, te faahaèhaa nei mätou i mua ia òe, no te here e te aroha ta òe i faaìte ia mätou nä roto i to òe pohe e to òe tiàfaahouraa. Eiaha e vaiiho noa ia mätou i roto i te täiva, te teòteò, te faufaa-òre e te onoono tïtau i te huru oraraa e hara ai mätou ia òe. Höroà mai ia mätou i te haèhaa o te âau i te fäìraa i to òe iòa e te faatupuraa i te ôpuaraa faaora ta te Metua i faaineine no ta na mau tamarii, tei hämani ia mätou ia au i to na huru e to na hohoà. Ia vai noa mai to rima aroha i nià ia mätou no te arataì ia mätou i roto i te ìteraa e te färiiraa i to òe hinaaro. Te faahaèhaa nei mätou i mua i te rahi no to òe here e to òe aroha ia mätou. E te Atua o te ora, a arataì ia mätou i roto i te parau-tià e te hau.

Pure aniraa

E te Fatu e Ietu e, te ani nei e te faaìte nei mätou mä te òaòa e tei roto mätou ia òe, e te haamäuruuru nei mätou ia òe no te reira, no te mea ua tïtau òe ia mätou ia âmui ia òe i roto i te tahi täuàparauraa no te here e te aroha. A ìriti i te ùputa o to mätou âau, ia nehenehe ia mätou ia ôpere i te pure ta òe i faatae i te Metua, e ia riro mätou ei hoê, e nä roto i te haere-âmui-raa, ia haafätata atu mätou te tahi e te tahi. A höroà ia mätou i te itoito no te faaìte-âmui-raa i te parau-mau e ia färii mätou i roto i ta mätou mau àitauiraa manaò te feiä e faatupu noa nei i te âmahamaharaa. A tono mai i to Värua Moà, ia tià ia na ia höroà ia mätou i te itoito no te pätoì i roto i to mätou mau vaa-mataèinaa, i roto i to mätou mau fenua e i roto i teie nei ao täatoà te mau vähi e ère ra i te turaraa taata e te aroha. E te Atua o te ora, a arataì ia mätou i roto i te parau-tià e te hau. Âmene.

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens