Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
3 mai 2013 5 03 /05 /mai /2013 07:27

Firi 1, 12-30.

Te Rata a Pauro i to Firipi, ua päpaìhia ia i te ètärëtia matamua roa ta Pauro i haamau i nià i te hoê fenua Europa, i te tuhaa fenua röma ra no Matetonia. Ua päpaìhia teie rata i te taime tei roto te àpotetoro i te fare täpeàraa, e i te tahi atoà taime te vai ra te tahi fëììraa i rotopü ia na e te tahi mau rave òhipa tëretetiano, no nià ihoä i te tahi mau haapiiraa tano òre e faaterehia ra i roto i te ètärëtia i Firipi. Na roto i teie rata, te ìtehia ra te òaòa e te tiàturiraa i roto ia Pauro o tä na e faaìte ra na roto i to na faaroo päpü ia Ietu Metia.

Te tumu matamua roa i to na päpaìraa i teie rata, no te haamauruuru ia i te mau taeaè maru-metia no Firipi no te ö o ta rätou i häpono no te tauturu ia na i te taime fifi. Ua faataa o ia i teie maa taime no te haapäpü i to na tiàturi ia rätou, ia faaitoito rätou e ia tiàturi ia rätou iho noa atu te huru o to na mau fifi, e tae noa atoà atu i to rätou iho. Te âmui nei o ia ia rätou e te tïtau atoà ra ia rätou ia rave i te huru haèhaa o Ietu, eiaha rä na roto i te haapaò-noa-raa ia rätou iho e te manaò faateitei. Te haamanaò atoà ra ò ia ia rätou e, to rätou oraraa i roto i te tüàtiraa e te Metia, ua riro ei taoà faatau aroha no te aroha o te Atua o tei noaa ia rätou na roto i te faaroo, eere rä na roto i to rätou auraroraa i te mau ôroà tei faanahoraa e te ture âti-Iüta. Ua päpaì atoà o ia no te òaòa e te hau ta te Atua i horoà i te feiä e ora ra i roto i te tüàtiraa e te Metia.

Te haamauraa manaò i roto i teie rata, tei nià ia i te parau no te òaòa, te tiàturiraa, te hoêraa e te ora-mäite-raa i te Metia i roto i te faaroo e te oraraa. Te heheu atoà mai ra teie rata i te rahi no te here o Pauro i te ètärëtia i to Firipi.

 

E tià ia parauhia te tumu e ärataì ra te manaò o Pauro, te Ora i te Metia, te haapäpüraa i te tiàraa tävini i roto i te Metia, te päpä teie no te ìteraa i te ora i te tïtauraa e hinaarohia ra e te Metia.

Teie rata i to Firipi, te faaära I te tiaìraaturu no te haamähanahanaraa I te märu metia I töpa I te hoê vahi tei atea i te mau faanahoraa a te Atua, te faaitoito faahou nei o Pauro mai  roto atu i te fare täpeàraa ia täpeà tämau i te Ora i te Metia.

No te farereiraa i te mau märu metia, i purara i roto i teie mau pae fenua  e mau vahi teie tei ö i roto i te mau tapi-hoo-raa e rave rahi, e ua rau atoà te nünaa, e te reo, te peu, te haamoriraa. Te mau veà tono tei rätou ra te rata, te òhipa mätamua te faarooraa ia i te reo o te mau taata hou a haafatata i pihaì iho no te faaìte i te parau òaòa o te Metia Ora, i te mea i te tau no te mau Àpotetoro e rave rahi mau pororaa, e porohia no te metia. No reira i te ômuaraa i ta na rata no Firipi, te naò nei te haamataraa,  Pauro e o Timoteo, e tävini no Ietu Metia, i te feiä moà atoà i roto i te Metia ra ia Ietu, e nä Èpitetöpo e te mau tiàtono i Firipi na.

E puai mau to teie pepa i päpaìhia i te mau hinaaro o te Metia, tei vai i roto i te tau, tei faaruru i te mau vero, tei òre i marau i te veàveà o te mahana, e te ua. Ua tae ra i te vahi i ôpuahia i roto i te nünaa o te Atua Tumu tähi. Te parauhia ra na te mau faèhau tiaì fare täpeàraa tei päpetitohia e Pauro e o Petero, o rätou tei färii i te faaroo Tëretetiano, o rätou te veà tono âpï a te Metia no te taìtaìraa i teie mau rata i roto i te mau pupu taata e tiàturi ra i te mau hinaaro o te Atua.

Òia mau te àano nei te täpura òhipa i muri mai i te tiàfaahouraa o te Metia, e au atu ra ua noaa tei tahi puai âpï i te mau àpotetoro no te haaparare vaveraa  i te mau faanahoraa a te Metia. Te roaa nei te mau tävini âpï e mau faèhau Roma tiaì i te mau taata faahapahia e te faatereraa a te Roma, o ta Pauro e o Petero i faariro èi mau tamarii atoà rätou na te Atua, haapiihia rätou i te parau òaòa o te Metia, tei pohe i te faaìteraa i te parau tià, te parau mau, e te aroha i te mau ènemi o te Atua. O ta Pauro ia e haamanaò nei i te ìrava 1 Pauro e o Timoteo, e tävini no Ietu Metia, i te feiä moà atoà i roto i te Metia ra ia Ietu, e nä Epitetöpo e te mau tiàtono i Firipi na. I teie päpaìraa te vai ra te tähi tïtauraa i roto, mai teie te huru, 1) no te mea e tävini au no te Metia, a 2) no te mea te rave nei au i te òhipa i tei iòa o te Metia, a 3) no te mea e faaheporaa no te täuturu i te Metia. I na manaò e toru nei te haamaitaì o Pauro i te Atua i te òhipa i ravehia e te taata i nià ia na, te vahi i tuuhia o Pauro e o Petero, tei roto ia i te äna, vahi hämani-òre-hia e te rima taata, vahi päohia ra e te Rahu. O ta Ìtaia i parau i te pene 51 i te ìrava 1 E faaroo mai òutou ia ù, e tei tïtau i te parau-tià; e tei ìmi i Iehova ra, a hiò na i te mato i päohia mai ai òutou na, e te vähi poopoo i te âpoo ra i ôhia mai ai òutou.

Faarirohia teie vahi e na tävini o te Fatu, i reira i päpaì ai I te mau rata faaitoitoraa I te mau Ètärëtia i haamau âpïhia ia täpeà tämau i te tiàturiraa i te mau haapiiraa a te Metia, ma te haamau atoà i te hoê âpï te mau âfaì rata no te mau parau òaòa no te aroha e te here o te Metia.

Oia atoà tätou i teie mahana e parau teie e au i te faaitoitoraa ia tätou i roto i te täviniraa, i te faanahoraa i te mau täpura ma te âpee to na tupuraa, mai teie ta Pauro e âpee ra i ta na täpura òhipa. I reira e hanahana ai te mau hinaaro e tïtauhia nei e te Atua i to na mau tävini e i ta na Ètärëtia.

 

Teraì or.

 

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens