Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
17 janvier 2013 4 17 /01 /janvier /2013 19:44

Tapati 3 no Fepuare 2013

Ruta èv. : 4/21-30

Irava 21 : "Teie nei parau i päpaìhia ta òutou i faaroo iho nei, ua tupu ia i teie nei mahana."

Terä mai ta tätou parau no teie täpati ta Ruta èvaneria e haapii mai ra i te parau no Ietu. Oia mau, i te täpati i maìri aè nei, ua tomo Ietu i roto i te hoê tunato. E vähi âmuiraa no te mau taata, no te faaroo i te parau a te Atua, e parau ia tätou i teie mahana e, e fare âmuiraa, e fare pure. Teie Ietu i pihaì i te feiä faaroo. To rätou mata e tutonu rä i nià ia na.

Inaha, te òtaro ta Ietu i hohora, te faaìte ra ia i te parau a te perofeta ra Itaia ta na i päpaì. E aha to na hopeà maoti rä, terä mau parau atoà, o Ietu iho ia. Ua tupu taua parau i teie mahana. I teie raa ra mahana, i teie raa ra taime, te faaroo ra teie mau taata. E te reo ta rätou e faaroo ra, o te taata atoà ia e faahitihia ra. Oia hoì o Ietu ia. Tirä rä, ua faaea te parauraa a Ietu i ô. Ua faaea te faaitoitoraa. Mea poto roa. Ahiri na tätou terä, e tià paì ia roa. Aita, ua parau noa Ietu o na ia. Oia hoì, o na terä parau, e no na te parau. Ua faaoti te faaitoitoraa, e hoì i te fare. No Ietu marü roa. Areà rä no terä mau taata i haere mai e faaroo, mea taa ê rii ia. Aita hoê haapaòraa. Teie nià to rätou manaò i te huru o Ietu. "Eere änei teie i te tamaiti a Iotefa." Ua ìte terä mau taata i haere mai i te tunato, e tamaiti terä na mea. Te auraa, e manaò ia to rätou i muri. E aha hoì, na na ia e haere mai e parau i teie mau mea i nià i te òtaro, o na terä. No te feiä atoà i haere mai e hiò i te mau temeio, tei mua atu ä ta Ietu. Terä paì mau uiuiraa ta teie mau taata i haere mai e faaroo, ta tätou atoà ia e uiui noa nei, ia ìte tätou i terä, aore ia ia faaroo tätou terä mau huru parau atoà. E maere ihoä. Hapehape anaè, ua ìte atoà tätou, e ta tätou mea tano aè. Te huru terä o te taata.

Ietu aita, te faaara noa ra o na i to na parau. Te faaara noa ra i te mau parau e tupu mai a muri aè. Mai terä e faahitihia ra, i roto i ta tätou ìrava 21, ìrava 23 : "e riro òutou i te faaau mai ia ù i te maa parau ra e, e te tahuà ra, a faaora ia òe iho."

Irava 24 : "Aita e perofeta i ìtehia mai i to na iho fenua. Na reira hoì terä ìrava i muri mai. E  mau parau o te tupu mai i roto i te oraraa o Ietu i roto i teie nei ao."

Ua tae roa hoì te tahi mau parau ta Ietu i roto i ta tätou nei taiòraa i te mea teimaha no terä mau taata e faaroo. Aita rätou i òaòa mai, ua peàpeà rä. Te na ô ra hoì te ìrava 28 : "tei te faarooraa rätou i taua parau nei, riri roa aè ra to te tunato atoà. Oia ia, te tahi taata e haere mai e faaroo i te parau a te Atua e mahanahanahia o na. Aita teie faaitoitoraa a Ietu, e peàpeà te taata. No te mea, te tano ra te parau. E parau mau hoì ta Ietu. I to Ietu haamanaò faahouraa i te tahi mau parau no te Faufaa Tahito, te auraa te huài faahouhia mai ra te mau parau tahito. Aita te mau taata i mauruuru i te reira. Ta te taata e parau tahito te reira.

Ia hiò-anaè-hia rä ia Ietu, aita, mea faufaa no na. Oia mau, mea tano atoà ihoä ia haamanaòhia ia tätou te mau parau i moè na.

No Ietu terä mau parau ta na e riro ia i te tupu mai aùanei. E parau ihoä rä o te haafifi i te tahi pae. E parau o te haapeàpeà i te manaò o te mau faatere fenua. Ua parau rä Ietu, e parau ä o ia. No reira o ia, i faahiti te tahi mau parau no Eria e no Eritaia tei faaìte i te parau no te färiiraa i to räpae mai. Teie nei vahine ìvi tei färii i te tahi taata, inaha eita e tià ia na, ia au ihoä ia i te ture. Na roto noa rä i to Eria faaoraraa i te tahi àiü, i ìte ai teie vahine ia Eria, ei veà tono na te Atua. Na reira hoì, no teie repera (oovi) tei faaroo ua faaora na o Eritaia i te taata, i täpapa atoà mai ai o ia ia na ra.

A hiò na tätou, na roto noa i te faarooraa, aore ra faaroorooraa i reira e täpapa. No reira, eiaha e fiu i te faaroo. E faaroo rä i te reo o Ietu ia parau mai ia tätou. No te mea to na reo, e reo faaora ia. E reo tämahanahana, e reo tei faatüàti te tahi i te tahi.

E homä, te parau o Ietu e parau ia no te here e te aroha. E parau tei ora. No reira a faaroo anaè i to na reo e to na anaè, e a faatupu i to na hinaaro. Ua tupu na to na parau. Te tupu nei ta na parau. E tupu to na parau. Eere änei te na ô te reo iho o te Fatu. O vau i vai na, e vai nei, e vai ä e amuri noa atu. Ia ora na.

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens