Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
11 avril 2017 2 11 /04 /avril /2017 20:47

Mahana toru 12 no Eperera 2017

 

 

Taiòraa : Ruta èvaneria : 23/13 – 25

 

"O vai ta òutou e hinaaro …"

 

Tei mua tätou i te faatere o te hau Roma, ia Pirato. Inaha, o ia atoà te tahi e tià i te horoà i te utuà no te taata. Te tumu ia o Ietu i arataìhia mai e te mau tahuà rarahi i reira. Ia rave te hau Roma i teie haavaraa, e ia au hoì i ta Pirato mau titorotororaa i nià ia Ietu no te mau tumu i faahapahia ai o Ia, aore roa e hara i ìtehia e a na.

 

Te auraa, aita noa aè e hape i noaa mai ia Pirato no te faautuà ia Ietu. E ia tapeà o ia ia Ietu ra, e utuà tano òre roa te reira i mua i te ture. Ia au ra i te peu a te Âti-Iuta, e mea tïtauhia i te mau taime no te ôroà päta, ia faaòrehia te utuà a te tahi taata. Ta Pirato ia e faaòhipa ra i teie taime ma te ui atu i te nünaa Âti Iuta : "O vai ta òutou e hinaaro ia tuu vau i roto i nä taata too piti nei, o Ietu aore ra o Parapa"

 

Ua püai roa ta rätou tuoraa no te faaite i to rätou manaò no Ietu, oia hoì : "E faatätauro atu, e faatätauro atu." E riri iti rahi to te nünaa, no to rätou taa òre anei, aore ra no te arataìraa änei a te mau faatere fenua e faaroo i terä tau tei faaturori i to rätou feruriraa e ta rätou haavaraa. Inaha, terä faahötanaraa ta te nünaa i te taime a tomo mai ai Ietu i Ierutarema, ua taui i teie nei. Eere i te faahötana faahouraa, o te faatätauroraa rä.

 

Tei hea roa te mau pipi, tei hea roa te feiä maì tei faaorahia, tei hea roa te feiä tei tämähia e teie Tamaiti, tei hea roa te mau piriòì tei haere faahou, tei hea roa te mau turi tei faaroo faahou, tei hea roa te mau matapö tei ìte faahou, tei hea roa terä 5000 taata tei faaàmu temeiohia, tei hea roa teie feiä i teie taime e hinaaro ai paha Ietu i ta rätou fäìraa. Aita, aita roa rätou i faaroohia, aita rätou e ìtehia ra. Te auraa o Ietu anaè i to na pae, aita e taata no te tauturu ia na. Aita e taata i tià mai i nià no te àro i terä òpuaraa a te nünaa. Ia haapohehia o Ia.

 

Ua tià te hinaaro o te taata, ua tiàma te taata òrure hau e te taparahi taata, e te tomo nei te taata hara òre i roto i te tuhaa no te mauiui rahi hou to na pohe, ia au i te haavaraa a te nunaa. Te auraa, o te ìno, te pohe, etv…ta te taata i maìti i te reira taime i mua i te aro o te faatereraa fenua e faaroo. Âreà te Parau a te Atua, te mau haapiiraa, te Here e te Aroha Metua, te Maramarama e arataì i te taata i te èà no te hoì i te ùtuafare Metua, te tuu hia nei i te hiti, i te vähi e moè roa ai to na parau.

 

I teie mahana, i muri aè i teie rahiraa taime tätou i te hiòraa i te huru faaotiraa a teie mau taata o terä tau, ua hau atu rä ânei tätou ia rätou, ua huru maramarama rii ra änei hoì tätou i te òhipa o ta tätou e rave nei, e aore ra ua hau atu to tätou âau i te ètaèta i te faaotiraa a terä mau taata. Te mea faufaa rä no tätou i teie mahana, eere ia i te hiòraa i te parau no te haavaraa o Ietu, no te mea e parau oti te reira, aita ia ta tätou faahou i reira. Te mea rä e hiò i teie mahana, to tätou iho ia haavaraa i te parau a te Atua i teie nünaa Mäòhi. Te tiàturi ra änei tätou e, e tupuraa atoà teie nünaa Mäòhi na te Atua, e aore ra, ua ineine roa tätou i te tuu atoà i te reira i te hiti no te haamoè atoà i to na parau.

 

I reo Mäòhi ai to teie nünaa, eere no te mea na teie nunaa i hinaaro e te reira aè to na reo, aita. O te Atua ra te tumu o te reira òhipa, no Na te reira hinaaro. Mai te reo Mäòhi, to na iho tumu, to na hiroà, ta na mäa, etv… o te Atua anaè te tumu o te reira mau òhipa ra. Oia hoì, te Atua te tumu i Mäòhi ai te nunaa Mäòhi. E mai teie nunaa to tätou, o ia atoà no te mau nunaa atoà e vai ra. E ere te na reira ra teie maa pehepehe iti ra e : « No te Atua Nui Tumu Tahi te fenua e te mau î atoà… »

 

Te auraa, e ara i ta tätou mau havaraa/mau faaotiraa e mau parau e faï nei i teie mahana, a riro atoà ai e raveà haafifiraa i te ôpuaraa ora a te Atua. I taua tau ra, ua vaiho te taata i ta te Atua no te tapeà mai te mea faufaa òre. No reira, e faaitoito tätou i te faarii e te here i te hinaaro o te Atua i teie nunaa. Ia tià ta Na ôpuaraa faaora i Mäòhi Nui nei. Ia òre, haamanaò na i teie maa parau iti e te Fatu e : Ta òutou i na reira i terä ... o Vau atoà ta òutou e na reira. Ia ora na.

 

 

 

Nelson,Täuatiàu a HIOE òrometua

 

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens