Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
10 décembre 2016 6 10 /12 /décembre /2016 00:47

HEPETOMA PURE  TAU 2017.

Te oraraa i roto i te Hau, e hinaaro tumu te reira no te Fatu ia tätou »

(2 Torinetia 5, 14-20)

PURERAA   HEPETOMA no te Hoêraa o te mau Marumetia (1-8)

 

 

ÔIVI

 

Ômuaraa i te tumu parau no te mätahiti 2017  03

Papa haamori 09

Papa haamori no te Ôroà 14

Mahana mätamua, Täpati 1 no Tënuare 2017, 17

2 o te mahana, Monirë 2 no Tënuare 2017, 21

3 o te mahana, Mahana piti 3 no Tënuare 2017, 25

4 o te mahana, Mahana toru 4 no Tënuare 2017, 30

5 o te mahana, Mahana maha 5 no Tënuare 2017, 32

6 o te mahana, Mahana pae 6 no Tënuare 2017, 36

7 o te mahana, Mahana mäa 7 no Tënuare 2017, 39

8 o te mahana, Täpati 8 no Tënuare 2017, 42

 

Ômuaraa I te tumu parau no te mätahiti 2017.

 

« Te oraraa i roto i te Hau, e hinaaro tumu te reira no te Fatu ia tätou » (2 Torinetia 5, 14-20)

I te mätahiti 1517, ua faaìte o Maratino Rütero i to na mana  i nià i te mau peu tià  re e te pi ò, i vai na i roto i te oraraa o te Ètärëtia i to na ra tau. Te 2017, o te mätahiti ia no te 500raa o te ôroà haamanaòraa i te Faatïtïàifaro a Maratino Rütero i Wittemberg i te fenua Purutia. Mai te mätahiti 2008, ua faaineinehia te Ètärëtia Porotetani i Purutia (EKD) no teie ôroà, nä roto i te hiòraa i nä parau e piti no te Faatïtïàifaro e te Poritita aore ia te Faatïtïàifaro e te Haapiiraa. Ua tïtau manihini atoà te EKD i te mau mero no te Âmuitahiraa o te mau Ètärëtia (COE) no te faanaho i te ôroà haamanaòraa 2017 e no te feruri i  nià i te Faatïtïàifaro o te mätahiti 1517.

I roto i te hoê taime roa mä te täuàparau e te märö, ua faaoti rätou e, e haamanaò  te Faatïtïàifaro nä roto i te Metia. E tütonu te manaò  i nià ia Ietu Metia e ta na ôpuaraa no te faaäuraa, ei pü no te faaroo maru-metia. E âmui ia te mau haapaòraa atoà no roto mai i te EKD (tatorita e te vai atu ra) i te 500raa o te Faatïtïàifaro. E parau faahiahia, no te mea, ua âmaha noa te Faatitiàifaroraa ia rätou.

« Mai te âmaharaa i te faaäuraa », e parau päpaì teie no roto mai i te tomite tatorita-rutero, no te faaineine ia na i teie ôroà i roto i te âmuitahiraa o te mau ètärëtia. E mau parau anaè no roto mai i nä ètärëtia e piti no te tatorita e te rutero, i te mau 50 mätahiti i maìri. E mau parau atoà tei faaâpï i ta räua hiòraa i nià i to räua iho tuatua e te parauatua. I teie nei, ua ineine te mau tatorita i te faaroo i te manaò  o Rütero i te Ètärëtia no teie tau e no te färii ia na ei ìte no te Parau Maitaì. Mai te tau e te tau, nä roto i te faahaparaa te tahi e te tahi e te mau pariraa, a tahi ra mätahiti, i te 2017, e haamanaò  âmui ai te mau maru-metia no Rütero e te mau tatorita i te Faatitiàifaroraa. Teie ia te tumu parau mäìtihia e te tomite no te Hepetoma pure o te âmuitahiraa o te mau maru-metia 2017, « Te rü nei te here o te Metia ia tätou i te faaäuraa. » (2 Torinetia 5, 14)

Te fä mätamua o teie ôroà haamanaòraa i te Faatïtïàifaro 2017, o te ìte-faahou-raa i te faufaa o te Pïpïria,  ia te mau haaputuraa i te mau hiòraa e te mau tätararaa a te mau ètärëtia i nià i te pïpïria. Te piti o te fä, e tere i Wittemberg, no te faaìte e no te haamanaò  i te faufaa o te pïpïria no roto mai i terä ètärëtia e terä ètärëtia. I te âvaè èperëra 2015, ua faanaho atoà te ACK i te hoê färereiraa i nià i te tumu parau e, « Âmaharaa, aita ia e Faatitiàifaroraa ? Faaâpïraa, e haamaitaìraa ia ? – Te mau hiòraa a te Âmuitahiraa o te mau maru-metia i te 500raa o te Faatïtïàifaro. »

Hoê tomite tei feruri i nià i te mau taiòraa no te hepetoma pure 2017. E 10 rätou no roto mai i te mau ètärëtia, tei haapaò  i terä  òhipa, e toru taime to rätou färereiraa i te mätahiti 2014 e 2015. E riro teie mau taiòraa no te hepetoma pure ei papa no te ôroà haamanaòraa i te Faatïtïàifaro.

I te mätahiti 2014, e piti rëni arataìraa tei täpaòhia no te hepetoma pure : -te faaäuraa a te taata i te aroha anaè ia (o te Atua) -te faaìteraa i to tätou mau hape, no te haere i te faaäuraa.

No roto mai i te aòraa a te metua François Evangelii Gaudium i te mätahiti 2013 (Te  òaòa o te Parau Maitaì), te matararaa ta tätou tumu parau, i tei nä ô mai e, Te rü nei te here o te Metia ia tätou. (2 Torinetia 5, 14). E na te pene 5 o te puta 2 Torinetia i tauturu i te Tomite no te mäìti i te tumu parau o te hepetoma pure no te âmuitahiraa o te mau marumetia 2017.

2 Torinetia 5, 14-20. Te haafaufaa nei teie taiòraa i te faaäuraa ei höroà na te Atua no te täatoàraa o ta na rahu. Te nä ô ra te ìrava 19, « ei roto te Atua i te Metia i te faaäuraa i to te ao nei ia na iho, e te huri  òre atu i ta rätou hara ia rätou ; e ua tuu mai hoì i te parau faaäu ra ia mätou nei. »

Nä roto i te mana o te Atua, te rü nei to na here ia tätou. Te pii nei o ia ia tätou tei faaäuhia i te Metia, ia haaparare i te Faaäuraa mä te parau e te  òhipa « E veà tätou na te Metia mai te mea e, te aò  nei te Atua i te taata ia mätou nei, ei ono mätou i te Metia, i te aòraa atu i te taata e, E faaau  òutou i te Atua. » (Ìrava 20). Ua riro te faaäuraa ei tütia. « … i pohe te hoê no te taata atoà, e pohe to te taata atoà i reira e i pohe hoì te Metia no te taata atoà, ia òre te feiä e ora ra ia haapaò  faahou ia rätou iho i te oraraa nei, ia haapaò rä ia na, tei pohe e tei tià faahou no rätou ra. » (Ìrava 14).

Teie te mau tumu parau i te mau mahana tätaì tahi :

Mahana mätamua, -Ua pohe O Ia no te täatoà ;

Piti o te mahana, -Të ora ra, a faaroo i te Atua o te ora ;

Toru o te mahana, -E teie nei, e hiòraa âpï ta te Metia i höroà mai ia tätou, eere mai ta to teie nei ao ;

Maha o te mahana, -Ua  òre te tau tahito ;

Pae o te mahana, -Inaha, ua riro te mau mea atoà ei mea âpï ;

Ono o te mahana, -Nä te Atua i faafäite ia tätou ia na iho ;

Hitu o te mahana, -Te tiàraa o te faafäiteraa ;

Vaù o te mahana, -Faafäitehia e te Atua.

Te tïtau nei te hepetoma pure ia haamori tätou i te Atua, no te mea, i te Metia, ua faaäu o ia i te ao ia na iho. Ua pii-atoà-hia tätou no te faaìte i to tätou mau hape, hou te faarooraa i te Parau, ia mä tätou i te tätarahapa a te Atua. I muri mai i te reira, e maraa ia tätou no te faaìte i te ao, i te faaäuraa ei mea tià.

Te ani nei te here o te Metia ia tätou i te pure e te höroà i te faaäuraa a te Atua ei puna ora. No te faariro ia tätou ei ìte no te Metia i mua i te nahoà, e faufaa ia haapaòhia teie parau e, Ia riro rätou atoà ei hoê, mai ia  òe, e taù Metua, i roto ia ù nei ra, e mai ia ù hoì i roto ia  òe na, ia hoê atoà rätou i roto ia täua, ia faaroo to te ao e, na  e au i tono mai. (Ioane 17, 21).

Te hinaaro nei te taata i te tävini no te faaäuraa, no te haatopa i te mau patu, no te hämani i te mau èàturu, no te faatupu i te hau e no te ìriti i te ùputa i te oraraa âpï i te iòa o tei faaäu ia tätou i te Atua, o Ietu Metia. O te Värua Maitaì tei arataì mai ia tätou i nià i te èà no te faaäuraa i to na ra iòa.

I te mätahiti 2015, ua rahi te mau taata e te mau ètärëtia i Purutia tei faaäu ia rätou te tahi e te tahi, mä te färiiraa i te mau taata ê no terä fenua e terä fenua, o tei horo i räpae mai i to rätou fenua, e tei ìmi i te hoê pühapa, e tei hinaaro e haamata âpï i to rätou oraraa. Ua riro te reira ei täpaò  faaìte i te hinaaro o te nünaa purutia i te faaäuraa. Ei ìte no te faaäuraa, ua tauturu atoà te mau ètärëtia mä te höroà i te hoê vähi nohoraa, mä te haamaitaì i to rätou oraraa. E faufaa te âmuiraa nä roto i te pure e te  òhiparaa i te iòa o te Faaäuraa e te Hau mai te peu e, te hinaaro nei tätou e faaitoito e tämahanahana i te feiä tei färerei i te àti.

Ia pihaa te puna vai no te faaäuraa o te aroha o te Atua i teie mätahiti hepetoma pure, ia ìte rahi te taata i te hau e te èàturu no te haere i terä vähi e terä vähi. Ia rü te here o te Metia ia tätou, e te mau maru-metia e te mau Ètärëtia, ia ora i roto i te faaäuraa e ia topa te mau patu o te âmaharaa.

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens