Overblog Suivre ce blog
Editer l'article Administration Créer mon blog
15 août 2016 1 15 /08 /août /2016 21:17

Àpi 1

PARAU FAAARA A TE ÂPOORAA RAHI ÂMUI 2016.

I tupu aè nei te 132raa o te Âpooraa Rahi Âmui a te Ètärëtia Porotetani Mäòhi i Papenoo i te Tuhaa 1, mai te Mahana mäa 30 no Tiurai e tae mai i teie Täpati 07 no Âtete 2016. I te Mahana Mäa 30 no Tiurai, ua färiihia mai to te Âpooraa Rahi Âmui e nä ôpü huaai e 3 a Haapaianoo. A tahi, o Arutaruta-Tamaumau-Auahi (te parau ia no te Hë). A piti, o Mootuaraha (te parau ia no te Moo), e te toru, o PereTeùra-Vahine (te parau ia no te Auahi). Ua tupu ta na âpooraa mai te Monirë 01 no Âtete e tae atu i te Mahana Mäa 06 no Âtete 2016 i nià i te tahua Ahototaeaè i te Fare Uì-Âpï « Te Mata o te Uì-Âpï ». Teie täpa no te vai tei âpee noa i to e i a « Papenoo ». Ua faahaumäru i te fëruriraa o te Âpooraa Rahi Âmui. Te àhehe o te vai i arataì i te tere o te âpooraa, âpitihia mai e te mau ià, te faaäraraa i te värua o te Âpooraa Rahi Âmui. Ua tiaì mai e e te Tuhaa 1 i te Âpooraa Rahi Âmui, ua faahei mai e ia na i te hei püpü e te hei noànoà o te fenua. Ua faatamaa, ua poihere e ua àtuàtu mai, ia au i to e reo « Hauruuru i te mörï hohoà, Haapaianoo vähi färiiraa i te taata e vähi toro faaora o te âià ».

Ua paripari mai òutou i te parau o to òutou fenua, o Haapaianoo :

HAAPAIANOO, te papa tähatai

Ùputa tomoraa i roto i te ôpü o te fenua

Tahua no te färii i te taata

HAAPAIANOO, te papa i raro

Faatenitenihia te FAA ITI i te piha ia TETA

O VAA ITI MA TE TOÌ te Toa Arioi

Nohoraa no te mau tiaì fenua

Tahua no te faaineineraa i te mau Toa

No te päruru i te nünaa i te tau àti

HAAPAIANOO, te papa i nià

Papa no te tiàturiraa e no te haamoriraa

Te pü reva no te mau ìte huru rau

« Ôpürei a PERE » te niu o te FAA NUI

Te ôfaì i paohia i te taura toru fenu

I pinaìnaì ai te reo o PERE,

Tei pii-atoà-hia o TE ÙRA ITI A HOTU

Te firi nei tätou, i te taura toru fenu,

Faatupu i te HAU, te MAITAÌ e te HOÊRAA.

Àpi 2

HAAMÄURUURURAA

1-I te Tuhaa 1

E te Tuhaa 1, teie mai ä to te Âpooraa Rahi Âmui. Ua tae mai te vaa o te Âpooraa Rahi Âmui i Haapaianoo, te fenua färii i te taata, färii i te mau toa o te Ètärëtia Porotetani Mäòhi. Te òaòa nei to te Âpooraa Rahi Âmui i te faaìte i to na mauruüru rahi i te Âpooraa Tuhaa e te mau Paroita atoà o te Tuhaa 1 : Pïraè, Ârue, Mähina, Haapaianoo, Vaiòhe, Tiàrei, Mahaèna, Hitiaa, Faaone, Taravao, Àfaahiti, Pueu e o Tautira, no te maitaì e te faahiahia o te färiiraa ta òutou i rave mai, i òhie ai te tupuraa no te putuputuraa a te Âpooraa Rahi Âmui. Mauruüru, te mau ùtuafare Òrometua, te mau Âpooraa Tiàtono, te mau Âmaa Òhipa, te mau tamarii, te mau taata âpï, te mau metua paari, no ta òutou mau faaìteraa i te mau mahana tätaìtahi, mai te mau paripari fenua, te mau poroì e te mau reo himene. Te haamauruüru taa ê nei to te Âpooraa Rahi Âmui ia òe te Paroita Haapaianoo, no ta òe färii-maitaì-raa ia mätou. Ua faaìte mai òutou i to òutou ànaanaea, i nä roto mai i te reo o te mau tamarii tei rave mai i te haamoriraa e ta òutou faaitoitoraa, nä roto i te pärahi-fätata-roa-raa ia mätou te roaraa o teie hepetoma. To òutou here i te Âpooraa Rahi Âmui, tei faaàmu, tei aupuru e tei päruru atoà, mai te täpaeraa mai o teie vaa tere moana i roto ia òutou.

2-I te mau Faatere Òire

Ia haamauruüru-maitaì-hia te Tävana Tuhaa, Vetea a Âvaemaì, nä reira atoà i te Tävana i arataì mai na i to teie nünaa ia Henri a Flohr, e te Tävana Òire no Hitiaa o te rä, Dauphin a Domingo, e te Âpooraa Òire täatoà, no te mau tauturu ta òutou i faataa mai, tei faaòhie i te tupu-maitaì-raa o te Âpooraa Rahi Âmui, e te färiiraa mai i to te Ètärëtia täatoà. Te faaitoito nei te Âpooraa Rahi Âmui i te Âpooraa Òire, ia tämau noa i te òhipa âmui no te maitaì o to tätou nünaa.

3-Te mau rima òhipa tei faaroo i te piiraa a te Ètärëtia

a-Te àti Vaipuè tei färereihia i te pae Hitiaa o te rä

Te haamaitaì nei te Âpooraa Rahi Âmui i te Atua, no ta na tiaì fätata i te mau ùtuafare i roto i te àti tei tupu i Mähina, Haapaianoo, Vaiòhe, Tiàrei e o Hitiaa. Ua amo atu tätou e te mau Paroita i ta tätou mau tauturu mäa e te àhu. Hau atu i te reira, ua âmui atu te Feiä âpï i te mau ùtuafare àti no te tauturu ia rätou.

Àpi 3

Te haamauruüru nei te Âpooraa Rahi Âmui i te mau Ètärëtia, te mau Òire, te Hau Mäòhi e te mau taata atoà tei amo itoito i te mau tauturu e rave rahi, no to tätou nünaa. Ia vai ara e ia vai ineine noa terä hiroà tauturu i to tätou täuaro i te mau taime atoà.

e- Te mau rima püai tei amo i te òhipa

I te Fenua Tahaa i Hurepiti, ua tomohia ta tätou Fare Pure Àmarotetoa i te Mahana Mäa 28 no Më no teie mätahiti. Ia haamaitaìhia te Atua no te itoito o te nünaa faaroo o te Tuhaa 4. Te mau tämuta, te mau rave òhipa, te mau taiete òhipa e te mau taata atoà tei höroà mai i ta rätou tauturu täuihaa e tauturu moni, i oti ai teie Fare Pure Àmarotetoa. Te haamauruüru atoà nei to te Âpooraa Rahi Âmui i ta tätou Tomite Fare Pure, tei faaroo i te piiraa a te Âpooraa Rahi Âmui. Ua pähono mai òutou mä te òaòa, ua faataa i to òutou taime no te färerei te nünaa Porotetani o te òre e âmui mai nei i roto i te mau faanahoraa paroita. Ua tae mai ta rätou tauturu no te Fare Pure Àmarotetoa. Ua ineine atoà rä i te rave i te mau täpura òhipa e hinaarohia ra ia rätou no te mau tau i muri nei. I te fenua Tahiti nei, te ìte atoà ra to te Âpooraa Rahi Âmui, i te rima püai o te Feiä Âpï, te mau tämuta e te mau Arataì Tuhaa, rätou i âmui no te tätaì i te mau piha o te mau Fare Haapiiraa Porotetani. E hohoà âpï tei noaa i teie mau Fare Haapiiraa e te nehenehe maitaì. Te tiàturi nei te Âpooraa Rahi Âmui, e noaa te òaòa e te itoito i te mau tamarii, te mau òrometua haapii e te mau rave òhipa, ia manuia te haapiiraa a te mau tamarii. Mauruüru e to te Tuhaa 3, o tei òhipa i Faiere no te patu i te mau Fare Haapiiraa a te mau àiü e te paturaa i te mau Fare Tämäaraa âpï. Mauruüru atoà to te Tuhaa 4, o tei òhipa mai no te tätaìraa e te paturaa i te Fare Nohoraa e te Fare Haapiiraa Tüteao a Vaiho. Mauruüru e te Tuhaa 1, te Tuhaa 2 e te Tuhaa 7, tei òhipa i Taunoa no te patu i te mau piha haapiiraa BTS. Ua itoito atoà ra òutou i te tätaì i te piha haapiiraa Papa Tahi i Taunoa, te Papa Rua i Pömare IV e i Tämuera Raapoto.

4- François a Pihaatae, Tahiarii Òrometua

Òaòa rahi to te Âpooraa Rahi Âmui i te färiiraa ia Tahiarii a Pihaatae Òrometua. E Päpaì Parau Rahi no te Âmuitahiraa o te mau Ètärëtia no Moana Nui a Hiva (PCC). E tahua òhiparaa atoà teie na te Ètärëtia Porotetani Mäòhi i Suva Fïtï. E 7 mätahiti to teie ùtuafare Òrometua täviniraa i reira, e nä te ao nei. E hope ta na tau òhiparaa i te mätahiti 2018. Ia haamaitaìhia te Atua no te itoito o ta na i höroà i to na mau tävini.

Àpi 4

I roto i te Rururaa Òrometua e te Âpooraa Rahi Âmui no teie Mätahiti, ua türama o ia i te mau Faatere o te Ètärëtia, te hoêraa o te nünaa o Moana Nui a Hiva, tei natihia e te hiroà faaroo.

FERURIRAA PÏPÏRIA :

FAATIÀMÄHIA NO TE PARAU TIÀ E TE TURA

Ia au i te faaìteraa a te puta

Òhipa 3, 6 E tià mai òe i nià e a haere i te iòa o Ietu i Nätareta.

I muri aè to te Tumu Nui hämaniraa i te taata nä roto i te ìpöpöraa i te repo fenua, ua haapüaì o ia i to na aho ora i riro mai ai o ia ei taata ora, no te haapäpü mai i To Na hoêraa e te taata. To na hinaaro tumu, ia vai noa mai te mä, te tià e te tura o te taata, a tau a hiti noa atu. I te taata hapepa tei ani täparu noa i te taoà i te mau mahana atoà i mua i te Fare Pure, teie te reo faaora o Pëtero : « A tià e i nià e a haere i te iòa o Ietu i Nätareta ». E piti tau püai e türaì nei i teie taata ia faaruè i te vähi i pärahihia e ana. A tahi, te iòa o Ietu, te parau a te Tumu Nui i riro mai ei taata. A piti, te iòa o Nätareta te parau ä ia a te Tumu Nui i riro mai ei fenua. Na te Atua e na te fenua e faatiàma nei i te taata tei topa na i raro aè i te mau faatîtîraa e rave rahi. No te faarooraa e te färiiraa a te taata i te parau a te Tumu Nui i òre roa ai o ia e pärahi faahou, e nee faahou, ani täparu noa ai i te taoà i te mau taata atoà i pahaere nä mua ia na. Ua tià o ia i nià, ua mä, ua òre te täparu, ua ôuàuà mä te òaòa. Te haamanaò noa mai nei te faatiàma, i to te taata taeraa i roto i to na tiàmäraa. Ua ìritihia te mau mea atoà e haafifi ra ia na, i te ìteraa i te Atua e ta na ôpuaraa faaora no na. Te taata tiàmä, eere ia i te taata faatupu i te parau ìno, te òhipa tano òre, e te faatîtî, no te faatupu rä i te òhipa tià, te tano e te âfaro. E taata o tei faariro i te parau-tià e te tura, ei taìara no to na oraraa. Te maitaì, te hau e te òaòa o te täuaro, te òhipa tumu ia a te taata tiàmä. Na te Here o te Tumu Nui e to te fenua i tähei i teie taata i te tura e te hanahana. Nä roto i te tura e te parau-tià, ua ôuàuà te taata hapepa mä te tiàmä i mua i te nahoà taata, no te haamaitaì i te Atua, te Tumu Nui o te tiàmäraa. Ua türama mau teie parau i te mau fëruriraa e te mau òhipa a te ÂRÂ i teie hepetoma, tei haamanaò noa mai ra ia täua nä mua roa, e te Ètärëtia Porotetani Mäòhi, i to täua tiàraa Tiaì mata ara i nià i te nünaa, i riro ai täua ei tävini no na. Ia ìte e ia färii faahou täua e te nünaa Mäòhi i te tiàmäraa ta te Atua i faatupu no täua, ia òre täua ia riro faahou, ei òvere e ei täparu i o täua iho. E to te huifaaroo Porotetani Mäòhi, na teie atoà tumu parau : « Faatiàmahia no te parau-tià e te tura », e arataì i ta tätou ôroà haamana raa i te pae-hänere-raa o te mätahiti to te mau tävini faahoìraa i te haereà o te nünaa, nä nià i te èà o te märamarama o te parau a te Atua, ia tupu te faatiàmaraa e te ora hope o te taata.

Àpi 5

TE RURURAA ÒROMETUA

E TE ÂPOORAA RAHI ÂMUI

Te Rururaa Òrometua 2016

I tupu aè nei te Rururaa Òrometua 2016 i nià i te fenua o Teumehere i Päpetoaì Mooreà, no te feruri i te tumu parau « Te Here, te ora ia o te nünaa Mäòhi » ia au i te puta Apotarupo 3/20 : «Inaha, te tià noa nei au i te ùputa, te pätötö atu nei ; ia faaroo mai te hoê taata i taù reo, e ua ìriti i te ôpani ra, e haere atu vau i roto ia na ra, àmu atu ai i te mäa i o na ra, e e àmu atoà o ia i ô nei i o ù nei ».

« Te Here, te ora ia o te nünaa Mäòhi », te tumu parau ia tei arataì i te Rururaa Òrometua e te nünaa no Mooreà i teie mätahiti. O Haapiti te ùputa tomoraa i roto ia Mooreà, täpaò faatura no te Rururaa Òrometua i taua metua vahine. Ua fänaò te Rururaa Òrometua te mau reo himene, te mau faatara o te fenua, te mau räau mäòhi e te mähanahana o te mau färiiraa a te mau Paroita no Päpetoaì, Maharepa, Teàvaro, Àfareaitü, Maatea, Haapiti e Maiào. Ia haamaitaìhia te Atua no te faaroo o teie nünaa. Ua rahi te here, ua umeume te here i rotopü i nä toa toopiti, o hïtötï e hïtötä i te pötii nehenehe ra o Tehere. Te haamauruüru nei te Âpooraa Rahi Âmui i te Tomite Rautï, tei arataì itoito mai i ta tätou haapiiraa no teie mätahiti. Tei täpeà mai i te tahi haapiiraa maitaì roa a te fenua, tei au i te Here e te Aroha o te Atua Haamauruüru nei te Âpooraa Rahi Âmui ia Evans a Haùmani, Tävana Òire e te Âpooraa Òire no Mooreà Maiào.

Te Rururaa Òrometua 2017

E tupu i te Tuhaa 1. Na te Tomite Rautï e faatere i te haapiiraa i nià i te tumu parau « Faatiàmahia no te Parau-Tià e te Tura » ia au i te puta Òhipa pene 3/6 « A tià òe i nià, a haere i te iòa o Ietu i Nätareta. »

Te ÂPOORAA RAHI ÂMUI 2017

E tupu te 133raa o te Âpooraa Rahi Âmui i te Tuhaa 2 i Teàhupoo.

Àpi 6

I.-TE MAU PARAU ÂPÏ

Te faaineineraa i te nünaa o te Atua, e parau àro te reira na te Ètärëtia Porotetani Mäòhi. Mai te mätahiti 2012, te haamauraahia te Pü Àiraa Ùpu Rau. Ua faaoti te Âpooraa Rahi Âmui, e faanaho i te tahi mau paturaa tei turu i te tupu-maitaì-raa o te faaineineraa.

1.1-Terereatau

Hoê mätahiti i teie nei, i muri aè te tomoraahia te Âua Pipi âpï ia Terereatau i Hurepiti Tahaa. Fenua heeuri e te maitaì no te faaineine i te mau toa a te Atua. Mauruüru e te nünaa, tei tautoo itoito mai no te paturaa i ta tätou Âua pipi âpï. Te haamauruüru maitaì nei te Âpooraa Rahi Âmui, to te Tuhaa 4, tei färii metua mai i te roaraa no teie mätahiti mätamua, te oraraa o te mau ùtuafare, te haapiiraa i te âua e te faaòhiparaa i roto i te mau Paroita i te mau pipi Òrometua e to rätou mau ùtuafare e te mau ùtuafare òrometua haapii. E haamata te Faaineineraa i te mau pïahi e faaö atu i te Âua i teie âvaè Tetepa 2016. Te hinaaro nei te Âpooraa Rahi Âmui i te mau Òrometua, te mau Âpooraa Tiàtono, te mau Fenua e te mau Tuhaa, tei färii e tei tauturu i teie täpura òhipa.

1.2-Te fare pure Àmarotetoa i Hurepiti Tahaa

Àmarotetoa, e vähi pureraa, e vähi atoà rä no te faaineine e faatoa i te taata i roto i te ìte, te paari e te faaroo. Ua tae i te tau e faatuàti te haapiiraa no te faaroo e te ìte. Ia noaa te reira paari i ta tätou mau tamarii i mua i te huru tupuraa o te tau. Àmarotetoa, e vähi âpooraa atoà, i reira te Ètärëtia e feruri ai, e rave ai i te mau faaotiraa no te arataì i to na oraraa e te oraraa o te nünaa.

1.3-Te mau Fare Haapiiraa Porotetani.

a.-Te mau hiòpoàraa

I teie mätahiti, te òaòa nei te Âpooraa Rahi Âmui i te manuia rahi i noaa i ta tätou mau tamarii i roto i te hiòpoàraa fäito Bac, no te itoito o ta tätou mau tamarii e te tauturu a te mau òrometua haapii e te mau Faatere Fare Haapiiraa.

Àpi 7

e.-Te mau taata e haere i te faatuhaaraa

-Te mau òrometua haapii

I Viénot : Mireille a Gobrait, Monique a Muzeau Roux De Badilac, Carmen a Ly sao

I Pömare : Marie a Raapoto, Rose a Chen, Daniel a Vicente

I Tämuera a Raapoto : Gilles a Bourdon, Christelle a Roe.

-Te mau rave òhipa

I Maheanuu : Léone a Teaue Turi päpaì parau

I Taunoa : Tamara a Reone tiaì fare haapiiraa

I Pömare : Mireille a Tinirauarii Izal tiaì tamarii

I Tüteao a Vaiho Uturoa : Clothilde a Tanoa tiaì tamarii.

f.-Te mau Piha Haapiiraa Âpï

Te òaòa nei te Âpooraa Rahi Âmui i te faaära atu ia òe e te nünaa, no te haamataraa haapiiraa i te âvaè Âtete 2016, e ìritihia e toru piha haapiiraa na te mau àiü i Faiere, e e piti fäito haapiiraa BTS i Taunoa. E ôpanihia e 3 piha haapiiraa a te mau àiü i Taunoa. E taeàhia e 150 mätahiti to teie mau Fare Haapiiraa, faaineineraa i tä tätou mau tamarii. E tupu ta na ôroà haamanaòraa, mai te 12 e tae atu i te 16 no Tetepa o teie mätahiti 2016. No te haamataraa haapiiraa i te âvaè Âtete 2017, e ìritihia te fare haapiiraa papa rua no te toroà faaàpu, te faaàmuraa ïà e ànimara i Taravao, e haamata te paturaa i teie ihoä mau âvaè i muri nei. Ei vähi nohoraa âpï atoà no taua mau pïahi. Te haamauruüru nei to te Âpooraa Rahi Âmui i te mau metua no to rätou itoito e te turu-maitaì-raa i ta tätou mau tamarii haere haapiiraa. Te faaitoito nei te Âpooraa Rahi Âmui i te Tomite tïàau i te mau maitaì a te Ètärëtia Porotetani Mäòhi e te Tomite faatere a te mau fare haapiiraa Porotetani, ia rautï maite i teie täpura òhipa. Ia vai ineine noa tätou e te mau Tuhaa no te turu i teie ôpuaraa. Te haamauruüru atoà nei te Âpooraa Rahi Âmui i te Hau Mäòhi, tei amo atoà i ta na tuhaa, no te paturaa i teie fare nohoraa âpï.

1.4-Faaturaraa Òrometua

E tuuhia i roto i te faaturaraa o Mapuanga, Teraì a Natiki Òrometua, e 35 mätahiti täviniraa i roto i te Ètärëtia. Te haamauruüru nei te Âpooraa Rahi Âmui i teie tävini, to na hoa here, ta räua fëtii tamarii, tei amo itoito i ta räua täviniraa i te Atua i roto i te nünaa.

Àpi 8

1.5-Te Tävini tei rävehia e te Pohe

1)-Martial, Moehau a Tuihani, Òrometua faaturahia. I riro na ei Òrometua i roto i te Paroita no Pueu e Faaa. Ua arataì mai na i te Tuhaa 2 e hitu mätahiti. E mero o ia no te Âpooraa Faatere e te Âpooraa Rahi Âmui no te Ètärëtia Porotetani Mäòhi.

2)-Albert a Schneider, Òrometua faaturahia. Tei riro na ei Faaa no te feiä âpï, e mero no te Âpooraa Faatere e te Âpooraa Rahi Âmui no te Ètärëtia Porotetani Mä hi.

3)-Iris a Ebb i faatere na i te Fare Haapiiraa Tüteao a Vaiho. I te hoa here, te mau fëtii tamarii, färii mai i te aroha o te Âpooraa Rahi Âmui.

1.6-Te faaineineraa òrometua

Ua färii te Âpooraa Rahi Âmui i te tonoraa i roto te faaineineraa :

I Fïtï P.T.C, e tonohia atu o Lewis, Iotua a Tütäìri i teie mätahiti 2016.

I Fïtï P.T.C, e tonohia atu o Marc, Teihotua a Pohue i te mätahiti 2017.

1.7-Te Tauiraa Òrometua 2016

Tuhaa 1

I Arue, nä Stanley, Nāmata a Tetuahiti e haapaò mai.

I Tiàrei-Mahaèna, e faaìtehia o Mariano, Rahiti a Autai-Teriiti.

I Àfaahiti, e faaìtehia te Òrometua o te Ètärëtia Taratoni E.P.K.N.C.

I Tautira, nä René a Raì e haapaò mai.

Tuhaa 2

I Maraa, nä Häneremärama a Tetuaiteroì e haapaò mai.

I Papara, nä Arthur, Taehau a Fäùä e haapaò mai.

I Toàhotu, nä te Tuhaa 2 e haapaò mai.

Tuhaa 3

I Päpetoaì, e tuuhia o Robert, Maehaa a Taìrua

I Maharepa, nä Robert, Maehaa a Taìrua e haapaò mai.

Tuhaa 4

I Pätio-Hipu i Tahaa, e faaìtehia o Abdias, Hamaiterani a Tehahe.

I Fïtii i Huahine, e faaìtehia o Serge, Tehihio a Faaìte.

Tuhaa 5

I Amaru-Mutuaùra i Rimatara, e faaìtehia o Bruno a Iotua.

Àpi 9

Tuhaa 6

I Takapoto i Vahitu, e faaìtehia o Vaireà, Teriitariateariihaumatani v a Teururaì.

I Ua Pou, nä te Tuhaa 6 e haapaò mai.

Faatereraa I te Fare Täpeàraa i Faaa, e faaìtehia o Manutahi a Mahaì. Âpeehia e Taaroanui, Taarii a Maraea. I te Fare Täpeàraa i Papeari, âpeehia e Mïtema, Faatura a Täpati.

I te mau Fare Maì i Tahiti, e faaìtehia o Eric, Moetai a Maìhï. Âpeehia e Jean, Tehaapapa a Teururaì.

I te Âua Pipi Òrometua Terereatau i Hurepiti Tahaa, e faaìtehia o Henri, Manaèna a Tüpaia òrometua haapii.

8-Te täpura faufaa

Ua haamana te Âpooraa Rahi Âmui i te Täpura Faufaa o te mätahiti 2015-2016 e te Ôpuaraa Täpura Faufaa o te mätahiti 2016-2017. Na te Ôroà Faatupuraa Parau, oia te höroà a te nünaa porotetani, e amo nei i te tereraa faufaa a te Ètärëtia. No to na here i to na Atua e ta na Ètärëtia, te hinaaro nei te Âpooraa Rahi Âmui e haamauruüru maitaì i te hui faaroo no te mau höroà atoà o ta na i faataa i teie mätahiti, nä roto i te mau tuhaa Ètärëtia : tumu pure, tuhaa 200, Terereatau e te Ôroà Faatupuraa Parau.

II. TE MAU FAAOTIRAA

A TE ÂPOORAA RAHI ÂMUI

1-TE TIÀMÄRAA O TE NÜNAA MÄÒHI

Te « HERE » e te « AROHA », o te reo tumu ia o te Atua. Here i te Atua mä to âau atoà, to värua atoà, to mana atoà, to püai atoà, e e here atoà i to tauaro mai to here ia òe na. Teie atoà te reo o te fenua, haere mai, a tïpae mai, a pärahi mai e tämaa täua. E reo färii, e reo no te HERE e te AROHA, e reo faatupu ora. Te nünaa Mäòhi, te nünaa Tumu ia o teie fenua. Tei haapii ia na i to na reo, i ta na peu, to na iho e ta na tiàturiraa. I teie mahana, ua rau te huru o ta na mau tamarii, e te mähorahora noa nei to na âau e to na rima Metua i te färii ia rätou.

Te òaòa nei te Âpooraa Rahi Âmui i te haapäpü ei fäìraa faaroo nä na i teie parauraa e, te nünaa Mäòhi o teie mahana, te täatoà ia o teie mau tamarii ta teie fenua o Mäòhi Nui e färii nei : te Mäòhi, te Tïnïtö, te Papaâ tei ìte e tei färii i te HERE e te AROHA o teie fenua. Tei ìte hoì i te here ra, ua ìte atoà ia i te faatura e te auraro i te HERE Metua.

Àpi 10

Te faaitoito nei te Âpooraa Rahi Âmui i to te Ètärëtia täatoà ia faaroo i teie haapiiraa no te HERE e te AROHA no ô mai i te Atua ra, ta te fenua e haamana noa mai nei, aita e mahana tuuä. E na to tätou faaroo i te Atua e tauturu i te Ètärëtia Porotetani Mäòhi i te faatiàraa i teie nünaa Mäòhi, ia ìte faahou ä i to na tiàmä i mua i te mau haavïraa e te mau âmahamaharaa e faatupu-noa-hia nei, e ia hoì mai to na tura e to na ora.

2-TE TIÀRAA TIAÌ MATAARA

Teie te reo o te Atua i to na tävini ia Ètetiera, « e te Tamaiti a te taata na, a tià hua mai to âvae … » (Ètetiera 2/1), no te tïtau ia na ei tiaì mataara no to na nünaa. No te päpü to na tiàraa i nià i to na fenua, i òre ai o ia e mataù i te amo i ta te Atua faaäraraa i to na nünaa. No te î o to na mata i te ìteraa i te fifi i te ätea ê e te òre i täpö i to na mata i te hapahapa a to na nünaa. No tätou atoà teie parau e te Âpooraa Rahi Âmui, i nià i to òe tiàraa tiaì mataara. Ia î to òe mata i te ìteraa i te mau ôpuaraa a te mau àifenua, i te faaìnoraa i te rahu a te Atua, tei riro ei puna no to òe ora. Ia au i to na tiàraa tiaì mataara, te haapäpü nei te Âpooraa Rahi Âmui i to na manaò pätoì i teie ôpuaraa hötera e ìmiraa moni i roto i te faa no Haapaianoo, te faaitoito nei i te hui faaroo e te nünaa täatoà, ia tià, ia parau mä te tiàmä i to na here, i to na metua vahine, tei haafänau ia na i te here Atua. Te haamanaò nei te Âpooraa Rahi Âmui i te hui faaroo, ia amo itoito i teie tiàraa « tiaì mataara » ta te Atua e ta te fenua i höroà ia tätou. Aita atu e òhipa e tià i te tiaì mataara ia rave, te faaäraraa ia ìte e ia faaroo te nünaa i te hinaaro o te Atua. Ia faatiàmähia no te parau-tià e te tura, ta te Atua ia ôpuaraa i to na hämaniraa i te taata, i raro ïti aè i te mau merahi to na tuuraahia e ua faahei ia na i te hinuhinu e te tura.

3-TE TAÈRO ÂTÖMÏ

A 50 mätahiti i teie nei, to te Hau Färani faaotiraa e rave i ta na mau tämatamataraa âtömï i Mäòhi Nui nei, 193 taime haapaìnaraa i ta na mau tüpita i roto i te reva e i roto i te höhonuraa o te ôpü o to tätou fenua. 240 000 mätahiti te roa o te tau tiaìraa e òre ai teie taèro tuatau.

Ua taèro te fenua, te moana e te reva. Ua àfä e ua ìno nä metua vahine toopiti o Moururoa e o Fangataufa, o te riro i te tomo, e te faatupu i te faaîraa miti, e nina roa atu ia Tureia e te mau motu täpiri.

Ia au i te tuatäpaparaa a te Pü Turutaa, e 7 400 Mäòhi tei roohia i te maì mariri àitaata, te âtömï te tumu. E 7 taata maì tei ìtehia i mua i te Ture, e 2 anaè rä tei manuia i te haaväraa. I teie mahana, ua maì-atoà-hia te mau àiü i te maì toto pë e te maì àrapoà, e tei riro roa ei maì tupuna no te mau uì a muri nei.

Àpi 11

Te faaotiraa a te Âpooraa Rahi Âmui :

Te faaìte nei te Âpooraa Rahi Âmui i to na manaò peàpeà i mua i te täuà òre o te Hau Färani i te àti o te nünaa.

No teie rahiraa ìno o ta te Hau Färani i faatupu, e no to na täuà òre i te àti o te nünaa, ua faaoti te Âpooraa Rahi Âmui e tuu i te Hau Färani i mua i te haaväraa a te Hau Âmui (O.N.U).

Te faaitoito nei te Âpooraa Rahi Âmui i te hui faaroo täatoà, ia haapii i teie tumu parau « Tämatamataraa Âtömï » i roto i te Ètärëtia e te nünaa.

Te hinaaro nei te Âpooraa Rahi Âmui ia haafaufaahia te 02 no Tiurai, ei mahana manaòraa na te nünaa i te àti i faatupuhia i te Hau Färani e i ta na àroraa tuutuu òre, ia ìtehia te parau-mau e ia tupu te parau-tià.

4-TE FAUFAA TUMU A TE NÜNAA MÄÒHI

E TE MAU TAIETE RARAHI

Ia pure te Mäòhi e : « Ia Atua te Atua, Ia fenua te fenua, Ia taata te taata, Ua maitaì roa ia ». No te haapäpü ia e, te faufaa tumu a te nünaa Mäòhi, to na ia Atua, to na fenua e o na iho.

Te pii nei te Âpooraa Rahi Âmui i te mau arataì e i te nünaa Mäòhi, mai te Atua e te fenua i faariro i te nünaa ei òriò mata e ei pü tarià no räua, ia nä reira atoà te taata ia räua.

Te tuàti nei te Âpooraa Rahi Âmui i te faaotiraa i rävehia e te Hau Âmui ia faahoìhia mai te faufaa tumu a te nünaa Mäòhi, e na na e tiàau ia au i te turaraa o te mau nünaa tumu i te faa òhiparaa i ta rätou faufaa, ei räveà pärururaa i mua te mau òhipa tià òre a te mau taiete rarahi àifenua e manii vaipuè noa mai ra io tätou.

Te pii atoà nei rä te Âpooraa Rahi Âmui i te nünaa Mäòhi, a tià i nià i te täpono o to òe hui tupuna, o ia to òe tura e to òe paari no te rave i te mea tià ta te Atua Nui Tumu Tahi e ani tämau nei ia täua no te hereraa ia täua i to täua Mäòhiraa, ia òre te toetoeà o ta täua faufaa ia mou roa atu.

5-TE VAA TERE MOANA TEI NATI I TE NÜNAA

Te ao Mäòhi, e ao âano e te äteatea, natihia e te Moana Nui a Hiva, o tei riro na ei tahua òhiparaa na to tätou mau tupuna, o ta tätou e haamata faahou nei i te firi.

Àpi 12

E auraa hohonu to te vaa i roto i te oraraa o te Mäòhi tei faaäuhia i te parau o te täne, te vahine, e te mau tamarii. Te vaa, o te täne ia, e te äma hoì ra, o te vahine ia, te ìato e te tämuri, o nä tamarii ia, e te ìe hoì ra o to rätou ia vauvau. Na te here e nati ra i teie ùtuafare i roto i to rätou tere. Ua faaìte ê atoà mai na te parau o te ùtuafare i te auraa e mauhia ra e teie parau no te vaa, mai teie ta tätou e parau nei no te vaamataèinaa, oia hoì te âmuitahiraa o te mau ùtuafare. Na to rätou Atua, to rätou fenua e to rätou tupuna e âpee mäite i to rätou tere nä te moana. No to rätou faatura i te mau tupuna e to rätou faaroo i te Atua i riro ai te ätea ei fätata no rätou. I teie mahana, te hinaaro nei te Âpooraa Rahi Âmui e haamanaò e, tätou te nünaa Mäòhi terä vaa tere moana, firi-nape-hia, hoê fenu no te fenua, hoê fenu no te taata, e fenu no te Atua. E tere nati teie te tahi e te tahi, ia tupu te hoêraa, te hau, te maitaì e te ora. E na te parau a te Atua e tauoi i to tätou tere nä teie Moana Nui a Hiva. Aita atu ia e poroì, ia maitaì i te tere.

POROÌ I TE ÂPOORAA RAHI ÂMUI,

POROÌ I TE NÜNAA MÄÒHI,

E teie nei e to te Âpooraa Rahi Âmui, a tià òe i nià e a haere mä te iòa o Ietu i Mä òhi Nui nei, tei faatiàma ia òe, e tauturu i to tere faatiàma i te nünaa Mäòhi, to te Atua ia hinaaro ia òe.

E maitaì rä to tere, ia mau mäite òe i te haapiiraa tumu a te Atua e te fenua, te HERE e te AROHA, tei faahei ia òe i te hinuhinu e te tura. Ia riro òe ei tupuraa no te parau-tià, te parau-mau e te hau.

Te poroì nei te Âpooraa Rahi Âmui i te hui faaroo e, ua ineine te Atua e te fenua i te arataì ia òe i roto i te ora. Haamanaò rä òe e, ta òe tuhaa, o te täutururaa ia i te Atua e te fenua i te faatupuraa i te parau-tià, ia ora te nünaa.

Ua ìte òe i teie nei, o òe te mata e te vaha o te Atua Nui Tumu Tahi i Mäòhi Nui nei, no te ära i nià i te tiàmaraa o te nünaa Mäòhi.

E te nünaa Mäòhi e, te faaìte mai nei te parau no te hë no Haapaianoo, i te tiàma e noaa ia òe i te haapiiraa i te ìte e te paari, ia riro mai òe ei pepe. A rere, a rere, a rere ra ma te Hau e te Tiàmä i to âau. A rere mä te tauturu a to òe na Metua, te òre e faaruè ia òe i nià i te taìara o te faatiàmaraa, te parau tià e te tura.

Mauruüru.

PAPENOO, i te 07 no Âtete 2016

Partager cet article

Repost 0
Published by Mapuanga terai - dans Aòraa
commenter cet article

commentaires

Présentation

  • : Le blog de Mapuanga terai
  • Le blog de Mapuanga terai
  • : E parau no te faaìte i te mau tïtauraa e hinaarohia ra i te taata ia noaa i te tiàturiraa i te Atua te Vai Nei Au O vau e Vai nei. Te mau manaò i päpaìhia no te turaì ia i te mau feruri ia tià i te taatoàraa i horoà i te faufaa e vai i roto i te reira e te reira, no te mea te vai nei te turämaraa no te tautururaa i te mau faanahoraa e au no te faaaàno te parau.
  • Contact

Recherche

Liens